Kierrättäjän kasvu jatkuu

Karri Kokko
Talous 21.11.2007 11:12

Hallituksen puheenjohtaja Veikko Kuusakoski sanoo, että Kuusakoski Groupin kasvulla on luonnollinen perustansa: kulutuksen kasvu kasvattaa myös kierrätystä.

Kuusakoski Groupin menestystarina ei perustu suureen suunnitelmaan. Veikko Kuusakosken mukaan se perustuu pikemminkin yritykseen ja erehdykseen. On tullut sekä epäonnistumisia että onnistumisia – jälkimmäisiä onneksi huomattavasti enemmän.

Kuusakoski itse on kolmannen polven yrittäjä. Hän sanoo, ettei hän suosittele yrittäjyyttä kenellekään, jonka luonteeseen se ei sovi.

”Itse olen viihtynyt yrittäjänä, se on ollut antoisaa hommaa.”

Kuusakoski Groupin kasvun ja kansainvälistymisen lähtökohta on ollut se, että Suomi on vain viiden miljoonan asukkaan maa. Veikko Kuusakoski viittaa siihen, että kierrättäjälle raaka-ainetta syntyy Suomessa verraten vähän, joten ulkomaille lähtö on luonnollinen vaihtoehto.

Kuusakoski Group ei ole pörssissä, joten kasvu ei sikäli ole ollut välttämätöntä, kuten se on julkisesti noteeratulle yritykselle.

”Kuitenkin omistajien varojen pitää olla käytössä ja niille pitää saada tuottoa, tai muuten omistajat pistävät ne pankkiin kasvamaan korkoa.”

”Tuottoa ei saa myöskään hakea liian suurella riskillä. Munat eivät saa olla  yhdessä korissa. Moni menettää paitansa tälläkin alalla.”

Kuusakoski arvioi, että tulevaisuudessakin Kuusakoskella on selvä rooli maailmassa, kunhan se vain ymmärtää vahvuutensa.

”Meillä on ilmeinen mahdollisuus kasvaa, koska ihmisten kulutus kasvaa”, Kuusakoski sanoo.

Kansainvälisyys teettää töitä

Johtamiselle toiminnan kansainvälisyys asettaa suuret vaatimukset. Se vaikuttaa ratkaisevasti jo johdon ajankäyttöön. Kuusakosken toimitusjohtaja Timo Piekkari viettää matkoilla 90-100 päivää vuodessa.

Kulttuurit ja markkinat poikkeavat toisistaan paljon jo niinkin pienellä alueella kuin Itämeren maissa. Ruotsissa ei toimita samalla tavalla kuin Baltian maissa.

Tietoa markkinoista on kuitenkin saatavissa paljon. Kuusakoski kehottaa nöyryyteen: ”Suomalaiset eivät tiedä kaikkea.”

Perheyritys on kokeillut monenlaisia henkilöstön ja johdon kannustinjärjestelmiä, muun muassa optioita. Niistä kuitenkin luovuttiin, koska ne eivät palkinneet oikeudenmukaisesti.

Epäonnistuminen ei johtunut asiantuntemuksen puutteesta. Hallituksessa istuu professori Bengt Holmström, joka ansioitunut juuri kannustinjärjestelmien tutkijana.

Kuusakosken mukaan optiojärjestelmän soveltaminen ontui ennen kaikkea siksi, että yrityksen osakkeilta puuttuu päivän arvo.

Nyt henkilöstöä palkitaan työntekijöiden ja yhtiön menestymisen perusteella. ”Palkitsemisjärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen. Niiden täytyy kuitenkin olla oikeudenmukaisia ja palkita oikeista asioista”, hän sanoo.

Perinteellä suuri merkitys

Miten henkilöstöä johdetaan Kuusakosken kaltaisessa yrityksessä? Kuusakoski korostaa, että ryhmän ja joukkueen johtaminen ei ole vaikeaa, mutta rykmentillä täytyy jo olla hyvä organisaatio.

”Pienessä perheyrityksessä, jollainen Kuusakoski oli ennen, johtaminen ei ollut vaikeaa. Yritystä johdettiin arvoilla ja esimerkillä, ja siitä pidettiin.”

Hänen mukaansa siirtyminen 3 000 työntekijän organisaatioksi on ”haastava homma”.

Kuusakosken henkilöstöstä 70 prosenttia on ulkomailla. ”Kun ihmiset ovat ympäri mailmaa, johtaminen ei olekaan enää niin helppoa.”

Kuusakosken mukaan perinteellä on yritykselle yhä suuri merkitys.

”Monet yritykset julistavat nykyään, millaiset arvot niillä on. Tahtoo vain olla niin, että monelta unohtuu niiden noudattaminen.”

”Tässä yrityksessä ei ole tarvinnut kirjoittaa arvoja esiin, mutta silti ihmiset noudattavat niitä.”

Toimitusjohtaja Piekkari tuli yritykseen vasta muutama vuosi sitten. Hän vahvistaa Kuusakosken väitteen.

”Ydinporukka Itämeren alueella on sisäistänyt arvomaailman.”

”Ongelma on siinä, miten kertoa arvoista ja soveltaa niitä maissa, jotka ovat meille uusia”, hän sanoo.

Brändi ja osaaminen

Ulkopuolinen ajattelee herkästi, että brändillä ei olisi liiketoiminnassa erityistä merkitystä silloin, kun yrityksen tärkein asiakas on romun tuottaja. Piekkari kuitenkin todistaa toisin: Kuusakosken maineella ja imagolla on suuri merkitys raaka-aineen hankinnassa.

Materiaalin myyjille on nykyisin entistä tärkeämpää, että kierrätysyritys tuntee ympäristövastuunsa.

Entä Kuusakosken lopputuotteiden asiakas? Romumetallien kysyntä on niin vankka, että Kuusakoskelta ei ole koskaan jäänyt yhtään metalliharkkoa myymättä. Kuitenkin Veikko Kuusakoski muistuttaa, että myös kysyntäpuolella on laatutietoinen asiakas.

”Meillä on hyvä brändi raaka-aineiden toimittajana.”

Kuusakoskella on kymmenkunta suurta metallin ostaja-asiakasta, joihin kuuluu  maailman suurimpia terästehtaita. Joidenkin kanssa Kuusakoski on rakentanut pitkäaikaista kumppanuutta.

Brändin perustana on teknologinen osaaminen ja Kuusakoski Group pitää kilpailukykyään yllä tuotekehityksen avulla. Piekkarin mukaan tämäkin ala on ”osaamisbisnestä” ja suomalaiset tunnetaan huippuosaajina. Kuusakosken Heinolan-tehtaita kutsutaan ”kierrätyksen yliopistoksi”.

Tärkeä osa osaamista on yrityksen omien prosessien hallinta: materiaali pitää tunnistaa, erotella ja käsitellä tehokkaasti ja lopputuotteen pitää soveltua asiakkaan prosesseihin.

Suomalaisesta osaamisesta on kysyntää ilmeisesti myös jatkossa. Se perustuu siihen, että talouden mahtimaissakin kierrätystoimiala on teknologialtaan lapsenkengissä.

”Se on meille eduksi. Meidän missiomme on kehittää edelleen tätä alaa, jonka tehokkuudessa ja tuottavuudessa on paljon parantamisen varaa”, Kuusakoski sanoo.