Keskuskauppakamarin Pentti Mäkinen: Avoimuus resepti vaalirahatautiin

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen ehdottaa, että puolueet harkitsisivat pelisääntöjen laatimista varainhankintaansa varten.

Pentti Mäkinen
Keskuskauppakamarin Pentti Mäkinen marraskuussa 2005. Kuva Tor Wennström / Lehtikuva.

Varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen ehdotti tiistaina Keskuskauppakamarin tilaisuudessa, että puolueet ottaisivat mallia pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden hallinnointi- eli corporate governance -säännöistä ja laatisivat vaalirahaohjeet niiden pohjalta.

Mäkinen korostaa, että vetoaminen maan tapaan ei riitä, jos halutaan hälventää epäilyksiä rahoittajien ja poliitikkojen välisistä kytkennöistä.

“‘Kaikkihan näin tekevät’ ei riitä selitykseksi. Sääntöjen pitäisi torjua yhteydet epäilyttäviin rahoituslähteisiin”, hän sanoo.

Tänä syksynä on luvassa Lauri Tarastin työryhmän esitys puolue- ja vaalirahoitussäädöksiksi. Mäkisen tarkoittama käyttäytymiskoodi edustaisi vapaaehtoista itsesäätelyä ja täydentäisi tulevia lakipykäliä.

Miksi vasta nyt?

Mäkinen oli mukana perustamassa Transparency Internationalin (TI) Suomen-osastoa kuusi vuotta sitten ja toimii nyt osaston varapuheenjohtajana.

TI on kansainvälinen järjestö, joka kamppailee korruptiota vastaan ja avoimuuden puolesta.

Viime aikoina toimittajat ovat työllistäneet Mäkistä kovasti. Aikaisemmin hän on saanut luennoida korruption vastaisesta toiminnasta lähinnä kehitysmaiden valtuuskunnille.

Mäkinen ihmettelee, miksi vaalirahoituskeskustelu leimahti alun perin vasta keväällä 2008. Kuitenkin jo vuotta aikaisemmin Helsingissä tiedettiin hyvin, että Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco tutki Suomea.

Greco antoi suosituksensa puoluerahoituksen läpinäkyvyydestä joulukuussa 2007. Greco vaati puoluerahoituksen avaamista ja puolueiden lähipiirissä olevien yhteisöjen – yhdistysten ja säätiöiden – tekemien lahjoitusten läpinäkyvyyden lisäämistä.

Sama ongelma räjähti julkisuuteen joitakin kuukausia myöhemmin. Silloin se liittyi yhdistykseen Kehittyvien maakuntien Suomi (KMS). Tänä syksynä se nousi esiin myös puolueita lähellä olevien säätiöiden kautta.

Yrityksen omistaja ratkaisee

Mäkisen mukaan kukin yritys päättää itse vaalirahoituksen antamisesta ja julkistamisesta.
“Yrityksen omistaja ratkaisee yrityksen linjan”, hän sanoo. Mäkisen mukaan se ei välttämättä tarkoita vaalilahjoitusten viemistä yhtiökokoukseen.

“On hyväksyttävää ja laillista, että yritys tukee poliittista toimintaa”, hän sanoo. Poikkeus tästä periaatteesta on tilanne, jossa tukijalla on tuelleen lainvastaisia motiiveja – eli hän haluaa koplata tuen yhteen tulevien poliittisten päätösten kanssa. Mäkinen korostaa, että avoimuus poistaa turhat epäilyt vääristä sidonnaisuuksista.

Hän muistuttaa, että Suomi on edelleen yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. TI:n edellisessä korruptiovertailussa se oli viidenneksi paras. Vertailussa on mukana 180 maata.