Kauppakriisi väijyy yhä

Kustaa Hulkko
Talous 5.10.2009 06:31

Protektionismin uhka ei väisty, vaikka G20 vannoi taas taistelevansa kaupan esteitä vastaan.

Piirros

Vedän takaisin, mitä tulin kirjoittaneeksi tälle palstalle elokuun lopussa: ”Protektionismin aave on osoittautunut pelättyä vaarattomammaksi: kansainvälinen kauppa käy” (SK 35/2009).

Protektionismin uhka ei kuitenkaan ole väistynyt. Viime kuukausina on tehty monia selvityksiä, joiden mukaan kansainvälisen kaupan ja investointien uusia esteitä pystytetään jatkuvasti. Raportteja ovat laatineet esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO, EU-komissio, Maailmanpankki ja talouspolitiikan kansainvälinen tutkijaverkosto CEPR.

Suomessa tätä tietoa ovat tuottaneet yhdessä ulkoministeriö ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
EU:ssa kerätyn tiedon mukaan kaupan rajoitukset painottuvat perusmetalleihin, autoteollisuuteen, maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin.

Suomalaisten yritysten ilmoittamista kaupan tai investointien esteistä lähes puolet liittyy Venäjään.

”Toistaiseksi ei voida puhua laajamittaisesta protektionismista, mutta on merkkejä kitkan lisääntymisestä ja toimenpiteiden eskaloitumisesta”, sanoo EK:n johtava asiantuntija Simo Karetie.

Yhdysvallat ja Kiina ovat ottaneet käyttöön rajoituksia, jotka syrjivät ulkomaisia yrityksiä julkisissa hankinnoissa.

Muodissa on myös ”vihreä” protektionismi. Yhdysvallat suosii kotimaisia yrityksiä esimerkiksi niin, että se on antanut verohelpotuksen mustalipeän käytölle, koska kysymyksessä on uusiutuva energianlähde.

Yhdysvallat aikoo myös ottaa käyttöön tuonnin esteitä, joiden perusteet ovat ilmastopoliittisia. Rajoitukset kohdistuisivat maihin, joiden ilmastovelvoitteet eivät ole riittäviä.

Karetien mukaan sama keskustelu näyttää leviävän taas myös Eurooppaan. Hän arvioi, että tällaisten toimenpiteiden teho on kyseenalainen ja niiden käyttöön liittyy suuria juridisia ja hallinnollisia ongelmia.

”Niihin liittyy myös laajenevan protektionismin riski.”

Sanat ja teot eri paria

Marraskuussa 2008 otettiin merkittävä askel kansainvälisen yhteisön kannalta, kun G20 kokoontui ensi kertaa huippukokoukseensa. Suomen ja kehitysmaiden näkökulmasta laajapohjainen G20 on selvästi demokraattisempi foorumi maailman asioiden hoitamiseksi kuin vanha harvainvaltainen G8.

G20 on periaatteessa tiedostanut protektionismin vaaran. Viime syksyn huippukokous antoi siitä selvän viestin: protektionismi on torjuttava! Sama periaate toistuu ryhmän julkilausumissa sen jälkeenkin. Viimeksi Pittsburghin kokouksesta 25. syyskuuta singahti maailmalle iskulause:

”Taistelemme protektionismia vastaan.”

G20-maiden teot ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa sanojen kanssa. Marraskuun 2008 jälkeen G20-hallitukset ovat ottaneet käyttöön jo 121 protek-tionistista toimenpidettä, ja valmisteilla on 134 uutta rajoitusta. Reaaliaikaista lisätietoa protektionismin etenemisestä on saatavissa erikoissivustolta globaltradealert.org.

On ymmärrettävää, että kansainvälinen taloustaantuma lisää valtioiden houkutusta oman tuotannon suosimiseen ja kaupan esteiden pystyttämiseen. Historia – erityisesti 30-luvun laman kokemus – kuitenkin opettaa, että protektionistisista toimenpiteistä on korkeintaan hetkellinen hyöty. Ne johtavat koston kierteeseen, mikä lamauttaa kauppaa ja taloutta loppujen lopuksi joka maassa.

Periaatteessa sen tajuavat kaikki. Poliittiset paineet ovat kuitenkin kovat: työpaikkoja menetetään taantuman takia muutenkin, joten lyhyellä tähtäyksellä hallitukset ymmärrettävästi miettivät, miten jäljelle jäänyttä tuotantoa voitaisiin suojella.

Vielä maailmankauppa ei ole kärsinyt pahoja vaurioita. Ilmapiiri on kuitenkin jo uhkaava. Lähikuukaudet ratkaisevat, tuleeko maailman riesaksi finanssikriisin ja taantuman lisäksi myös kauppakriisi.

Kuvitus Janne Tervamäki