Kauppa on huolissaan ostovoiman laskusta - kasvu jää ensi vuonna mitättömäksi

EK
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kaupantekoa Jumbossa Vantaalla. Kauppa on huolissaan kuluttajien ostovoiman heikentymisestä. Joulukauppa on sen sijaan ollut tänä vuonna vajaan kolmen prosentin kasvussa. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Ilma on tällä hetkellä sakeana erilaisia ehdotuksia ja näkemyksiä tulevista palkkaratkaisuista. Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Ilpo Kokkila korjaa kuitenkin tuoreessa Suomen Kuvalehdessä (51-52/2012) käsityksiä siitä, että EK olisi hakemassa palkanalennuksia. Sen sijaan tuottavuuden kasvu on hänen mielestään ykkösasia, tulevissa neuvotteluissa pitäisi pidättäytyä palkankorotuksista.

Käytännössä tämä tarkoittaisi kuitenkin jonkinasteista palkanalennusta, kun inflaatio laukkaa noin kahden prosentin vauhtia. Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan ostovoiman heikkeneminen on kaupalle aina huono asia, tapahtuipa se mitä kautta tahansa. Ensi vuonna ostovoima putoaa, koska verotus kiristyy ja arvonlisävero nousee. Yritysten palkkasumma taas laskee, kun työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan.

“Nämä kaikki vaikuttavat hyvin eri tavalla, koska kauppa on kaiken kaikkiaan niin iso toimiala. Sen sisällä on paljon erilaisia pieniä toimialoja, joilla taas tapahtuu omia kehityspolkujaan. Rakentamisen hiljeneminen vaikuttaa rautakauppaan, ja autokauppaa on rokottanut autoveron lisäksi yleinen taloudellinen epävarmuus”, Pekkala kertoo.

“Päivittäistavarakauppa on kärsinyt ehkä vähiten. Ihmisen on aina syötävä, mutta kalliimman juuston voi vaihtaa halvempaan merkkiin. Päivittäistavarakauppa ei kärsinyt dramaattista myynnin pudotusta edes 1990-luvun suuren laman aikana”, sanoo Pekkala, jonka mukaan tämänvuotinen joulukauppa on sujunut odotettua paremmin, vajaan kolmen prosentin kasvussa.

“Totta kai meitä ottaa päähän”

Valtiovarainministeriön juuri julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Myös ensi vuonna kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeampana.

Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, joka oikenee hitaaksi kasvuksi vasta vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat muun muassa useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky. Yritysten kilpailukykyä voidaan pyrkiä parantamaan pitämällä hinta- ja kustannuskehitys maltillisina.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen suositteli SK:n Ykkösketju-blogissa suhdannekatsausta karuudestaan huolimatta joulun bestselleriksi.

Kilpailukykyä painottaa myös Juhani Pekkala.

“Ostovoiman laskua enemmän meitä huolettaa se, jos Suomen kansantaloudella ei ole kilpailukykyä. Jos koko kansantalous vientiä myöten lähtee vetämään, niin silloin myös kaupalla menee paremmin. Tulevaisuutta pitäisi katsoa isomman kehikon kautta, koska nyt haetaan pitkäaikaista kilpailukykyä”, Pekkala sanoo.

“Totta kai meitä ottaa päähän se, että autokaupalla menee huonosti, rautakaupalla on vaikeuksia ja huonekalukaupalla saattaa olla pulmia. Mutta emme me voi ottaa sellaista kantaa, että ostovoima pitää saada mahdollisimman ylös vaikka rajusti velkaantumalla.”

Kun Suomessa etsitään kestäviä talousratkaisuja, tilanteeseen sopii Pekkalan mukaan huonosti lyhytnäköinen ajattelu, jossa pähkäillään kaupan lähikuukausien näkymiä laskevan palkkakehityksen valossa.

“Suomi on menettänyt kilpailukykyään sen vuoksi, että työvoimakustannukset ovat nousseet niin kovasti. Sen takia korjausliikkeet ovat tarpeellisia. Mutta nyt olisi olennaista, että ihmisillä riittäisi töitä ja myös ostovoima säilyisi hyvänä.”

“Olisi hyvä, jos työmarkkinoille syntyisi lisää sellaisia joustomahdollisuuksia. joilla ihmiset voitaisiin pitää töissä. Työntekijät voisivat esimerkiksi tehdä väliaikaisesti enemmän töitä, mutta asetelma olisi kaikkien kannalta joustava. Se voisi olla positiivinen vaihtoehto, koska se ei olisi keneltäkään pois, vaikka se tosiasiallisesti alentaisi työtuntihintaa.”

Ministeriön suhdannekatsauksen mukaan työttömyys on kääntynyt kasvuun. Kuluvan vuoden heikon taloudellisen kehityksen ennakoidaan heijastuvan ensi vuoden puolella työllisyyden heikkenemiseen.

Työllisten määrä vähenee 0,3 prosenttia ja työttömyysaste kohoaa miltei puoli prosenttiyksikköä kuluvasta vuodesta 8,1 prosenttiin. Sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta.