Kari-Pekka Tiitinen: Pätkätöistä ei päästä

Talous 12.12.2009 14:01

Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen mielestä epätyypillisiä työsuhteita ei voida kieltää lailla.

Kari-Pekka Tiitinen Professori Kari-Pekka Tiitisen mukaan sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmät eivät noteeraa kunnolla pätkätöiden tekijöitä. Kuva Kaisa Rautaheimo

Ilmailualan Unioniin (IAU) kuuluvat lentokenttien kuormaustyöntekijät ovat lakkoilleet. Ammattiliitto on vastustanut Finnairin päätöstä myydä maapalveluyhtiönsä matkatavarapalvelut henkilöstönvuokrausyhtiö Baronalle. IAU on pelännyt, että Barona pyrkii suosimaan pätkätöiden teettämistä. Onko lakkoilun taustalla ollut mielestänne muita syitä, työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen Helsingin yliopistosta?

”Luultavasti mukana on myös periaatteellisia syitä. IAU:n työnantajanahan on ollut Finnairin omistama yhtiö. Kyllä pääosin valtion omistuksessa oleva yhtiö tuntuu varmemmalta kuin yhtiö, jolla ei koeta olevan yhtä vakaata taustaa. IAU:n jäsenten ansiotaso on varmaan myös ollut kohtuullinen, joten taustalla on saattanut olla myös huoli ansiotason laskusta.”

Takaisin pätkätöihin, Japani on kieltämässä niiden teettämisen lailla. Olisiko Suomessa perusteita säätää vastaavankaltainen laki?

”Realismia sellaisen lain säätäminen tuskin on. Onhan paljon esimerkiksi naisvaltaisia ja kausivaihteluista riippuvaisia aloja, joissa tarvitaan lyhytaikaisia ja ehkä myös osa-aikaisia työsuhteita. Ihmisillä on myös paljon työsuhdevapaita, joista selviytyminen edellyttää korvaavia, määräaikaisia työsuhteita. Ei niistä kokonaan päästä eroon. Ehkä niitä kyetään hieman vähentämään.”

Miten niitä voitaisiin vähentää?

”Esimerkiksi vuoteen 1972 saakka kaikki satamien työsuhteet kestivät vain lastauksen tai purkaustyön ajan. Nyt satamissa on myös vakituista työntekijäkuntaa aika paljon. Kyllä keinoja lyhytaikaisten työsuhteiden vähentämiseksi voi löytyä.”

Kunnat käyttävät määräaikaista henkilökuntaa erityisesti naisvaltaisilla terveys- ja sosiaalialoilla. Ei liene todennäköistä, että kunnat alkaisivat nyt vakinaistaa laajamittaisesti lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia?

”Tuskin juuri tässä taloustilanteessa. Toisaalta on ollut myös kokeiluja, joissa on työntekijöistä muodostettu niin kutsuttuja työpankkeja, joita olisi käytetty eri osastoilla. Eivät tuollaisetkaan kokeilut ole oikein toimineet, koska ihmiset haluavat tehdä töitä niiden työtoverien kanssa, joihin ovat tottuneet.”

Miten hyvin suomalainen sosiaali- ja työttömyysturva ovat sopeutuneet muuttuneisiin työmarkkinoihin?

”Ei niitä täysin ole sopeutettu. Esimerkiksi sosiaaliturvan ansainta on ongelmallista, jos pätkätöitä on kertynyt vain vähän. EU:n direktiivit tosin edellyttävät, ettei määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä saa asettaa eriarvoiseen asemaan heidän työsuhteensa laadun perusteella.”

Toisaalta, lyhytaikaiset suhteet soveltuvat joskus erinomaisesti myös työntekijän tarpeisiin.

”Kyllä ne antavat esimerkiksi opiskelijalle mahdollisuuden työskennellä opintojensa ohessa ja saada samalla kokemusta työelämästä.”

Onko pätkätöille muodostunut liian kielteinen maine, demonisoiko esimerkiksi ay-liike niitä tarpeettomasti?

”Demonisointi on turhan voimakas sana. Ehkä pätkätöitä on kuitenkin pidetty myös propagandamielessä esillä. Esilläpito on ollut myös aiheellista, ovathan pätkätyöt huomiota ansaitseva asia. Kun asiat nostetaan pintaan vatvottaviksi vuosiksi, voidaan saada jotakin aikaankin.”

Pätkätyöt

  • Määräaikaisissa työsuhteissa 337 000 henkeä (15,7 % palkansaajista)
  • Osa-aikatyössä 265 000 (12,4 %)
  • Pätkätyöt yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisissä yrityksissä