Taistelu suosta jatkuu

Sodankylässä kiistellään Viiankiaavan alle suunnitellusta kaivoksesta. ”Kaivos kyllä tulee”, sanoo Anglo Americanin tytäryhtiön johtaja.

talous 23.09.2021 18:00
elina venesmäki
Viiankiaavalla elää yli 30 uhanalaista kasvi- ja lintulajia.
Viiankiaavalla elää yli 30 uhanalaista kasvi- ja lintulajia. © Anssi Savisalo

Sodankylässä maantiellä ajaa vastaan suuren kansainvälisen kaivosyhtiön Anglo Americanin auto. Vieressä aukeaa 65 neliökilometrin suursuo, Viiankiaapa. Maasto on märkää, mutta pitkospuilla riittää kulkijoita.

Samaan aikaan kiistely suon tulevaisuudesta jatkuu. Vuonna 2009 Anglo American löysi suon alta mittavan malmiesiintymän, joka sisältää muun muassa kuparia ja nikkeliä. Tällä hetkellä yhtiö täydentää ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvää selostustaan.

Lapin ely-keskus halusi alkuperäiseen asiakirjaan täydennyksiä, koska oli epäselvää, miten kaivos vaikuttaa suon vesitaseeseen. Varmuudella ei tiedetä, voivatko kaivaukset kuivattaa suon.

Viiankiaapa on moneen kertaan suojeltu: se kuuluu Euroopan unionin Natura-verkostoon ja myös kansalliseen soidensuojeluohjelmaan. Aarre suon alla on kuitenkin niin suuri, ettei kaivosyhtiö päästä siitä irti. Kaivannaisten tarve maailmassa kasvaa yleisesti muun muassa sähköautoilun lisääntymisen myötä.

Anglo Americanin suomalaisen tytäryhtiön AA Sakatti Miningin toimitusjohtaja Pertti Lamberg sanoo, että kaivos kyllä tulee. Yritys aikoo tehdä noin viisi kilometriä pitkän tunnelin, joka lähtee Natura-alueen ulkopuolelta. Avolouhosta ei siis suunnitella.

”Tietysti haluamme, että kaivos vaikuttaa Natura-alueeseen mahdollisimman vähän.”

 

Sodankylästä kotoisin oleva luonnonsuojelija ja vihreiden poliitikko Riikka Karppinen on vaatinut 15-vuotiaasta asti suon suojelun säilyttämistä. Hän on nyt 27-vuotias.

Sakatti Miningilla on lupa tehdä koeporauksia alueella. Karppinen vastustaa sitä: malminetsintää ei pitäisi sallia suojelualueilla.

”Minusta tälle pitäisi panna piste”, hän sanoo.

”Viiankiaapa on suojeltu alue, ja suojeltuna sen pitää pysyä, vaikka alta löytyisi mitä rikkauksia.”

Alueelta on koeporausten aikana raportoitu öljyvuotoja. Ne ovat pieniä, mutta osoittavat Karppisen mukaan sen, että kaivostoiminnassa tapahtuu vahinkoja aina. Tähän mennessä vuotoja on ollut parikymmentä.

Pystyykö yhtiö varmistamaan, ettei vuotoja tule, jos se saa aloittaa kaivostoiminnan?

Lamberg sanoo, että yritys on kehittänyt menetelmiään, eikä vuotoja tapahtunut viime kairauskaudella.

Alueen lähellä kaivosta kannatetaan ja vastustetaan. Karppinen ymmärtää kannatuksenkin. Kaivos tietäisi töitä monille. Vastustajat puolestaan miettivät muun muassa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuutta. Suo on valtava hiilivarasto ja lukuisien uhanalaisten tai vaarantuneiden lintu- ja kasvilajien koti.

Lambergin mukaan lähialueen väki on enimmäkseen myötämielistä hankkeelle. Vastustajiakin toki löytyy, mutta ”heidän kanssaan jatketaan keskusteluja”.

Toimitusjohtaja vertaa Sodankylän hanketta Helsingissä Vuosaaren satamaan johtavaan tunneliin, joka kulkee Natura-alueen alla noin kilometrin verran ja päällä on kosteikkoalue. Samoin metrotunnelit kulkevat soiden, meren ja kosteikkoiden päällä, Lamberg toteaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton kaivosasiantuntija Jari Natunen ihmettelee vertausta.

”Metron päässä ei tiettävästi ole suurta kaivosta louhintoineen, kuivatuksineen ja räjäytyksineen.”

 

Sanna Marinin (sd) hallitus päätti budjettiriihessään syyskuun alkupuolella, että Suomeen tuodaan kaivosvero.

Kaivosveron arvioidaan tuottavan aluksi 25 miljoonaa euroa koko maassa. Tuotosta 60 prosenttia ohjataan kunnille, joissa kaivokset sijaitsevat.

Vero on yksi keino, jolla kaivosteollisuuden hyväksyttävyyttä voidaan lisätä. Samalla se saattaa karsia heikosti kannattavien ja riskialttiiden kaivosten avaamista.

Natusen mukaan verolla ei ole suurta merkitystä yhtiöille, eikä se hiljennä Viiankiaavan suunnitelmia. Esiintymä on määritelty hyvin rikkaaksi. Malmeja arvioidaan olevan miljardien arvosta.

”Veroja saisi laittaa aika paljon ennen vaikutusta.”

Hänen mukaansa on ”ilmeinen riski”, että uusi vero vain lisää kuntien halua saada kaivoksia alueilleen.

Parhaillaan kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, joka vaatii asettamaan ”kaivostoiminnalle rajat”. 21. syyskuuta mennessä nimiä oli kertynyt noin 41 000, kun eduskuntakäsittelyn raja on 50 000.

 

Juttua korjattu 24.9. kello 11.53: Aiemmin jutussa kerrottiin, että toimitusjohtaja Lamberg vertaa kaivoshanketta Vuosaaren metrotunneliin. Hän kuitenkin vertasi hanketta Vuosaaren sataman tietunneliin ja kommentoi metroa yleisesti. Tekstiä korjattu tältä osin. 

Sisältö