Juha Ruohonen: Suomi ei osaa kasvuyrityksiä

Karri Kokko
Talous 8.1.2008 13:41

Suomen pitäisi ottaa oppia siitä, miten Israelissa synnytetään yrityksiä, arvioi Juha Ruohonen.juha ruohonen

Teksti Kustaa Hulkko
Kuva Petri Kaipiainen
(SK 1/2008)

Eikö Suomi olekaan innovaatioiden ihanneyhteiskunta, toimitusjohtaja Juha Ruohonen?

”Suomi kuuluu innovaatiotalouksien kärkijoukkoon, jos mittarina on esimerkiksi tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus bruttokansantuotteesta. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.”

”Ongelma on siinä, että Suomi ei synnytä tarpeeksi uusia kasvuyrityksiä. Kasvuyritysten määrä on viime vuosina jopa laskenut 60-70 prosenttia.”

Sanasta ”kasvuyritys” on tullut talousmantra. Harvemmin kuulee perusteluja sille, miksi kasvuyrityksiä tarvitaan.

”Niitä tarvitaan kansantalouden uudistamiseksi. Vuoden 1995 jälkeen valtaosa Suomen uusista työpaikoista on syntynyt kasvaviin pk-yrityksiin.”

Missä vika sitten on, kun näitä yrityksiä ei synny riittävästi?

”Syitä on monia. Yksi niistä on se, että meillä tehdään aika vähän riskisijoituksia. Suomessa on vain kymmenkunta venture capital -yritystä eli riskisijoittajaa, jotka keskittyvät toimintansa alkuvaiheessa oleviin yrityksiin.”

Mistä se johtuu?

”Suomesta puuttuu kunnianhimoa. Täällä kartetaan riskinottoa eikä siedetä epäonnistumisia; täällä palkitaan elämäntapayrittämistä eikä kasvuyrityksiä. Julkisen sektorin riskisijoittajat maksimoivat kohteiden määrää eivätkä keskity parhaisiin.”

Onko maailmassa Suomen kanssa vertailukelpoinen kolkka, josta voisi ottaa mallia?

”Israelissa kasvuyritykset ovat tärkeä kansallinen prioriteetti. Riskisijoitusten määrä on lähes kymmenkertainen verrattuna Suomeen ja maassa on kymmeniä nopeasti kasvavia yrityksiä. Meillä niitä on kourallinen.”

”Valtio käynnistää Israelissa venture capital -rahastoja tavoitteenaan se, että kohdeyritykset kasvavat, luovat työpaikkoja ja verotuloja. Meillä taas valtiolliset riskisijoittajat hakevat suoria sijoitustuottoja.”

”Israelissa yksi julkinen venture capital -euro houkuttelee mukaansa kymmenen yksityistä euroa; meillä vastaavaa lukua edes tilastoida.”

Miksi vauras Suomi ei pysty samaan kuin Israel?

”Puutetta ei ole rahasta, vaan osaamisesta. Suomalainen innovaatiojärjestelmä painottaa muodollisuuksia. Meillä kuvitellaan, että virkamiehet pystyvät ratkaisemaan ongelmia, vaikkei heillä ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta.”

”Israel on myös kansainvälinen. Se hakee riskisijoittamisen huippuammattilaisia Yhdysvalloista. Lisäksi Israelissa myydään kursailematta start up -yrityksiä kansainvälisille yrityksille. Jo yli 40 globaalia yritystä on perustanut tutkimus- ja tuotekehitysyksikkönsä Israeliin.”

Eikö se merkitse pelättyä tytäryhtiötaloutta?

”Israel ei sitä pelkää eikä ole syytäkään, useimmiten yritys jatkaa kasvuaan tytäryhtiönäkin.”
Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

”Tarvitaan uusi malli, uudet pelisäännöt. Niiden tekeminen vaatii muutaman vuoden, jos vain on poliittista tahtoa.”

”Pitäisi luoda rakenteita, jotka mahdollistavat yksityisten toimijoiden menestyksen. Ne kaupallistavat innovaatioita ja kasvattavat huipputekniikan yrityksiä tehokkaammin kuin julkinen sektori. Valtion pitäisi hyväksyä sama periaate kuin Israelissa: julkisella rahalla vivutaan kasvua, josta joku rikastuu.”

Mistä on kysymys?

Arvoketju-yhtiön toimitusjohtaja Juha Ruohonen on tehnyt selvityksen Suomen innovaatiojärjestelmän kyvystä synnyttää kasvuyrityksiä. Tekesin teettämä selvitys on luettavissa täällä.

Innovaatiojärjestelmä tarkoittaa yliopistojen, tutkimuslaitosten, huipputekniikan yritysten sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan (t&k) rahoittajien muodostamaa kokonaisuutta.
Suurimmat julkiset t&k-rahoittajat ovat Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra.