Jari Tervo muotokuvastaan: Kuin ukrainalainen maalaisruhtinas

Riitta Kylänpää
Talous 6.10.2009 07:10
Jari Tervo Jani Leinonen Jani Leinonen (vas.) ja Jari Tervo muotokuvan julkistamistilaisuudessa Helsingissä 5. lokakuuta 2009. Kuva Hannu Lindroos.

Kirjailija Jari Tervo tutkii Jani Leinosen hänestä maalaamaa muotokuvaa WSOY:n juhlahuoneistossa. Hän pitää työstä.

”Minusta se on hieno. Siinähän on jopa lyyrisyyttä.”

Tervo on hyvillään siitä, että taiteilija ei ole tehnyt hänestä tavanomaista työtä.

”Yleensä viisikymppisten miesten muotokuvissa pääosissa ovat puvun takki ja kravatti ja ne henkivät arvovaltaa. Tässä ne on unohdettu.”

Metrin korkuisessa muotokuvassa on vain kirjailijan kasvot.

”Tässähän on hedonistin suu. Toinen silmä on kyyninen, väsynyt ja älykäs. Tuo toinen silmä on valoisa. Hiukset tuovat mieleen klovnin.”

Paljastiko muotokuva kirjailijalle jotakin uutta hänestä itsestään?

”Olen kuvitellut että vuodet näkyvät minussa vähemmän. Otsarypyt ovat kuin arpia. Menneestä elämästä. Tarkoittavatko ne, että kaksi hyvää kirjaa on syntynyt ja kolmas pitäisi kirjoittaa.”

Tervo syventyy uudestaan muotokuvan otsaan.

”Näyttää siltä kuin otsasta olisi pulpahtamassa jotain. Sieltä on tulossa kirja! Tuo tuossa on kuin sikiö.”

Jos Jari Tervo ei tuntisi muotokuvan miestä, ketä hän kuvittelisi sen esittävän?

”Minusta hän näyttää ukrainalaiselta maalaisruhtinaalta.”

Haluaisiko Tervo tutustua häneen?

”Kyyllä mä tuota… hänhän näyttää aika vahvalta tapaukselta. Kyllä minä voisin tutustua häneen. Ehkä katsoisin kuitenkin naapuripöydästä hetken aikaa.”

Mikä saa sinut empimään?

”Näyttää siltä, että hänen itsetunnossaan ei ole paljon vikaa.”

Oliko sinulla toivomuksia Jani Leinoselle?

”Olin nähnyt vain hänen Elovena-maalauksensa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla juteltiin, että olisi kiva, jos työ olis maalaus eikä kehä kiviä tai säilykepurkkeja. Jotta työ ei valtaisi koko salia.”

Kati Tervo, kirjailijan puoliso, esitti yhden toiveen.

”Kati pakotti minut sanomaan Janille, että minä olen kuulemma valoisa. Sanoin sen Janille ja Jani sanoi, että jahah, hyvä. Sitten hän käänsi lampun minua kohti ja sanoi: valoisa.”

Hyvässä taiteesa on aina jotakin näkymätöntä. Mikä on Jari Tervon mielestä hänen muotokuvansa salaisuus?

”Olenko minä surullinen vai iloinen tässä maalauksessa, kumpaako minä olen? Kun tuijotan silmiä, sitä on vaikea sanoa.”

Keskustelu

”Sitten hän käänsi lampun minua kohti ja sanoi: valoisa.” Hah!

Jani Leinonen tästä lähtien tulevien presidenttien muotokuvamaalariksi. Mies kun näyttää kykenevän sijoittamaan kohteeseensa melkeinpä koko tämän persoonallisuuden kirjon. Ainakin Jari Tervon kuva sisältää nappiin oivallettua tunnetta ja symboliikkaa. Hieno luomus!