Kaipolan jälkeen

Jämsä haluaisi Kaipolaan yrityskylän, jonka toimintaan tarvittaisiin miljoonatukia. UPM ei ole ideasta kiinnostunut.

UPM on ilmoittanut sulkevansa paperitehtaan vuoden 2020 loppuun mennessä.
UPM on ilmoittanut sulkevansa paperitehtaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Elokuun 26. päivänä Jämsän kaupunginjohtajan Hanna Helasteen puhelimen mediaseuranta hälytti. Metsäyhtiö UPM tiedotti, että se aikoo sulkea Kaipolan paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Työnsä menettäisi noin 450 ihmistä.

Alkoi puhe yritysten yhteiskuntavastuusta, teollisista työpaikoista, työehtosopimusten jäykkyyksistä, palkoista ja kuljetuskustannuksista – kilpailukyvystä. Keskustelu ei ole uutta, sillä sitä on käyty jo ainakin 15 vuotta teollisen rakennemuutoksen seurauksena.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kritisoi Kaipolan sulkemista. Hän ihmetteli, miksi tehdas päätettiin ajaa alas juuri koronan aiheuttaman talouskriisin aikana.

UPM:n ilmoitus ei tullut aivan puun takaa Jämsän kaupungin johdolle.

Vuosia on ollut tiedossa, että sanomalehtipaperin kysyntä hiipuu, koska uutisia luetaan yhä enemmän mobiililaitteilla. Paperikoneita on suljettu 2000-luvulla useilla paikkakunnilla.

”Olimme varautuneet jo pitkään. Suunnitelmat paperitehtaan sulkemisen varalle oli jo tehty”, Helaste kertoo puolitoista kuukautta Kaipola-uutisen jälkeen.

Pari viikkoa ennen tietoa tehtaan sulkemisesta Talouselämä-lehden jutussa metsäalaa seuraavat asiantuntijat olivat spekuloineet suomalaisten paperitehtaiden sulkemisilla. Yksi näistä tehtaista oli Kaipola.

”Se oli hetki, jolloin päätin koota kaupungin sisäisen rakennemuutostyöryhmän päivittämään varautumissuunnitelmaamme. Ehdimme kokoontua kolme kertaa ennen kuin uutinen Kaipolasta julkistettiin.”

Kun uutinen lopulta tuli, oli se kaupunginjohtajalle yhtä aikaa šokki että helpotus.

”Kylmät väreet menivät. Toisaalta tuli helpotus siitä, että Jämsänkosken kolme paperikonetta säilyivät paikkakunnalla.”

Kaupungin johto oli tehnyt etukäteen suunnitelmia siitä, mitä seuraa, jos Kaipola, Jämsänkoski tai molemmat tehtaat suljetaan.

Se oli ollut yhteydessä myös maakuntahallintoon, työvoimaviranomaisiin sekä oppilaitoksiin, jotta ne nimeäisivät jo valmiiksi henkilöt rakennemuutostyöhön.

Eri viranomaisten on tarkoitus olla suoraan yhteydessä työttömiksi jääviin paperityöläisiin ja löytää heille nopeasti uutta työtä tai koulutusta.

Se ei ole helppoa, sillä esimerkiksi iäkkäiden paperityöntekijöiden uudelleentyöllistyminen on ollut Suomessa vaikeaa. Kaipolan tehtaan 450 työntekijästä noin 140 on yli 55-vuotiaita.

 

Hanna Helaste johtaa ison rakennemuutoksen kohteeksi joutunutta Jämsän kaupunkia.

Hanna Helaste johtaa ison rakennemuutoksen kohteeksi joutunutta Jämsän kaupunkia.

Jämsä sijaitsee Keski-Suomessa Päijänteen rannalla. Kaupungissa asuu parikymmentätuhatta asukasta, ja keskustan yhden kadun varrella on käytännössä kaikki kunnassa saatavilla olevat palvelut yökerhosta hautaustoimistoon.

Metsäteollisuus alkoi kehittyä paikkakunnalla 1800-luvun lopulla. Kaipolan kylään valmistunut paperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1952. Jämsänkoskella tuotanto oli alkanut jo aiemmin.

Metsäteollisuuden lisäksi alueella on matkailua. Himoksen hiihtokeskuksen merkitys on iso: etenkin Etelä-Suomen matkailijat tuovat kuntaan rahaa ympäri vuoden.

Yksi kunnan elvytystoimista liittyykin juuri Himokseen. Kaupunki on hakenut valtiolta ensilumenladun investointiin puolen miljoonan euron tukea, jonka avulla voisi rakentaa 1,7 kilometrin latupohjan, lumetusputkiston ja valaistuksen.

Latuinvestointiin anottu raha on yksi lukuisista pienistä investointituista, joita Jämsä havittelee valtiolta. Kaupunki on hakenut kaikkiaan noin 55 miljoonalla eurolla erilaisia investointi-, infra- ja rahastotukia eri ministeriöiltä ja EU-rahastoista.

Tuille on tarvetta, sillä Kaipolan lopettaminen tarkoittaa kerrannaisvaikutukset huomioiden lähes 1 500 työpaikan menettämistä. Ilman tukitoimia kaupungin työttömyysaste voi nousta jopa 30 prosenttiin. Kielteisiä vaikutuksia kohdistuu laajasti myös Jämsän lähikuntiin ja lähes 400 yritykseen.

Kaipolan lopettaminen on myös iso isku kansantaloudelle. Tehtaan sulkemisen seurauksena yli 300 miljoonaa euroa häviää kansantaloudesta joka ikinen vuosi, ellei uutta tuottavaa teollisuutta keksitä tilalle.

 

Kunta haluaa elvyttää alueen taloutta panostamalla Himoksen matkailukeskukseen.

Kunta haluaa elvyttää alueen taloutta panostamalla Himoksen matkailukeskukseen.

”Ministeriön rooli on ollut uskomattoman ohut.”

Sanna Marinin hallitus reagoi Kaipola-uutiseen vierailemalla Jämsässä ja ilmoittamalla rahallisesta tuesta. Työ- elinkeinoministeriö alkoi koordinoida äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta.

Budjettiriihessä Jämsän alueelle myönnettiin 8,7 miljoonaa euroa. Se on kaupunginjohtaja Helasteen mukaan ”hyvä alku”.

Kaupungin johto on visioinut, että Kaipolan tehdasalueelle rakennettaisiin yrityskylä. Se on kunnan näkökulmasta tärkein asia investointitukien lisäksi. Mallia yrityskylään on haettu Kajaanista, jossa UPM sulki paperitehtaansa jo vuonna 2008.

UPM omistaa edelleen Kajaanissa vanhan tehdasalueen, mikä on mahdollistanut uuden yritystoiminnan luomisen alueelle. Paikkaa kutsutaan Renforsin Rannaksi, ja siellä toimii yli 30 yritystä. Ne työllistävät noin 700 ihmistä.

Jämsäläisten ensisijainen toive on, että UPM, valtio ja Jämsän kaupunki pystyvät sopimaan Kaipolan tehtaan järkevästä käytöstä myös tulevaisuudessa. Tehtaan infrastruktuurin arvo on merkittävä, ja se pitäisi osata hyödyntää.

Helaste kertoo, että kiinnostuneita yrityksiä, jotka haluaisivat jatkossa toimia Kaipolan tehdasalueella, on kymmeniä. Yrityskylässä voisi toimia esimerkiksi metsäteollisuuden ja bio- sekä kiertotalouden alan yrityksiä.

”Jos UPM ei suostu Kajaanin tapaiseen järjestelyyn, niin sitten siihen pitää lähteä jonkun muun. Alueella on edelleen mahdollisuus tuottaa yhteiskuntaan sadat miljoonat eurot, jotka katoavat tehtaan sulkemisen takia.”

Käytännössä tämä ”joku muu” olisi ainakin osittain valtio. Jämsä onkin esittänyt valtioneuvostolle, että valtio pääomittaisi kiinteistöyhtiötä 20 miljoonalla eurolla, jotta Kaipolan tehdasalueella päästäisiin hankkeen kanssa alkuun.

”Kyllähän 20 miljoonan euron summaan oikeasti yksi nolla pitäisi vielä laittaa, jotta alueella voisi olla aidosti teollista tuotantoa”, Helaste myöntää.

”Nämä ovat isoja summia, emmekä ole vielä käyneet tarkempia neuvottelua UPM:n kanssa siitä, mitä he haluavat infralle ja alueelle lopulta tehdä.”

UPM:n johto sanoo Suomen Kuvalehdelle, ettei se ole kiinnostunut Kajaanin kaltaisesta ratkaisusta.

”Emme ole perustamassa Kaipolaan omaa, Kajaanin Renforsin Rannan tapaista yrityspuistoa”, sanoo UPM:n sanomalehtitoimintojen johtaja Anu Ahola.

”Kiinteistökehittäminen ei ole osaamisalueellamme. Mietimme mahdollisuuksia tehdasalueen uusiokäyttöön tai myyntiä kiinteistökehittäjille.”

UPM on jo saanut yhteydenottoja Kaipolan kiinteistöjen hyödyntämisestä. Varsinaisessa alasajossa ei mene kauan, mutta suljetun tehtaan jälkihoito voi kestää vuosia. Paperikoneet joko myydään tai koneen osia hyödynnetään UPM:n muilla tehtailla.

”Koneiden osia voidaan myydä myös UPM:n ulkopuolelle. Jos uusiokäyttöä ei löydy, kone tai niiden osat romutetaan ja myydään romurautana”, Ahola sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön viesti tukien osalta on ollut pettymys Jämsälle. Keski-Suomeen annetaan budjettiriihessä luvatun 8,7 miljoonan euron sijaan ensi alkuun 11,8 miljoonaa euroa, josta Jämsään suunnataan 4,5 miljoonaa. Summat ovat pieni osa 55 miljoonan euron tukitoiveista.

”Ministeriön rooli tilanteessa on ollut uskomattoman ohut. Oikeastaan mitään vastakaikua ratkaisujen hakemiseksi tilanteessa ei ole ilmennyt”, kaupunginjohtaja Helaste toteaa.

 

 

Jämsä ei ole ensimmäistä kertaa äkillisen muutoksen edessä. UPM sulki paperikoneen paikkakunnalla jo vuonna 2008. Ilmavoimien teknillinen koulu Hallissa suljettiin vuonna 2013, ja muutamassa vuodessa sadat jämsäläiset ovat menettäneet työpaikkansa.

Kaupungissa on siis kokemusta muutoksesta ja halua välttää virheitä, joita on tehty muutamilla muilla rakennemuutospaikkakunnilla.

Esimerkiksi Stora Enson Kemijärven sellutehdas suljettiin vuonna 2008. Työttömäksi jäi pienessä Itä-Lapin kunnassa yli 200 ihmistä. Valtio tuli tuolloinkin apuun. Stora Enso sijoitti alueelle kaavailtuun liimapuupalkkitehtaaseen useita miljoonia euroja.

Eri vaiheiden jälkeen tehdasalueella toiminut Arktos Group kuitenkin ajautui konkurssiin, eikä Kemijärvellä koskaan valmistunut ainuttakaan liimapuupalkkia.

Valtio, Stora Enso ja paikalliset jäivät ihmettelemään, mihin valtion ja yrityksen tuet katosivat.

Lapin ely-keskus teki rikosilmoituksen tukien käytöstä vuonna 2012. Poliisi aloitti tutkinnan, joka kesti peräti seitsemän vuotta. Lopulta syyttäjä päätti sulkea jutun marraskuussa 2019, sillä näyttöä yritystukien väärinkäytöksistä ei löytynyt.

Kemijärven vanhalle sellutehtaan tontille avattiin Keitele Groupin saha vuonna 2015. Uusia tehdastyöpaikkoja syntyi kuuden vuoden odottelun jälkeen reilu sata.

Kaupunginjohtaja Helaste oli sahan avajaisissa, sillä ennen Jämsään siirtymistä hän toimi Keiteleen kunnanjohtajana.

”Olen moneen kertaan sanonut, ettei Kemijärven virheitä pidä toistaa. Siksi olemme aktiivisesti suunnittelemassa tehdasalueelle uutta tuotantoa.”

 

UPM ilmoitti yt-neuvotteluiden päättymisestä 15. lokakuuta: Kaipola suljetaan joulukuun puolivälissä 2020.

Parikymmentä työntekijää siirtyy Jämsänkoskelle, joka viides työsuhde loppuu eläkejärjestelyin ja noin 320 työntekijää kokee ”kovan irtisanomisen”.

UPM on ilmoittanut muutosturvapaketeista, joiden tarkoitus on tukea työttömiksi jääneiden opiskelua ja uutta yritystoimintaa. Tukipaketit eivät ole jämsäläisiä paljon tyydyttäneet.

”Meillä on yhteisönä iso matka siihen, että kykenemme uusiutumaan ja keksimään uutta”, kaupunginjohtaja Helaste pohtii.

Kuka ostaisi Kaipolan?

Keskustelu Kaipolan tehtaan tulevaisuudesta jatkuu kulisseissa. UPM, valtio ja Jämsän kaupungin johto neuvottelevat tehtaan infrastruktuurin ja kiinteistöjen kohtalosta rakennemuutostyöryhmässä.

Tilanne on muuallakin vaikea, sillä Jämsän lisäksi lopettamissuunnitelmista on kuultu Nesteen Naantalin tehtaalta ja Lahdesta, josta ruotsalainen Scania on kertonut lopettavan bussikorituotantonsa. Lisäksi korona rasittaa etenkin matkailu- ja ravintola-alaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdollista lisärahoitusta kohdennetaan alueelle, jos äkillinen talouden rakenteiden muutos vaarantaa sen kehityksen. Kunnilla pitää olla myös realistiset suunnitelmat kehittää talousrakenteitaan monipuolisemmaksi.

Alueen yrittäjiltä toivotaan vetoapua. Valtion budjetissa ei ole tällä hetkellä erillistä momenttia äkillisten rakennemuutostilanteiden hoidon rahoittamiseen. Ensisijaisesti toimet rahoitetaan alueilla jo olevilla määrärahoilla. Ministeriön mukaan Keski-Suomen lisäksi myös muille alueille kohdennetaan loppuvuonna 2020 alueellista elvytysrahoitusta.

Valtio työntää vastuuta yhä enemmän kuntien harteille. Ministeriön mukaan alueiden velvollisuutena on ensisijaisesti varautua itse muutostilanteisiin ja hyödyntää alueilla jo olevia määrärahoja.

Jämsän kaltaisten pienten paikkakuntien kohtalo onkin erittäin vaikea, sillä uuden yritystoiminnan ja etenkin teollisuuden uudelleen rakentaminen on vaikeaa. Jämsälle olisikin melkoinen lottovoitto, jos UPM löytäisi tehdasalueelle ostajan, joka haluaisi kehittää tehdasmiljööstä yrityskylän kaltaisen ratkaisun.

Ostajia tuskin on jonoksi asti, mutta hyvällä paikalla sijaitsevan tehtaan edut ovat monesta näkökulmasta tarkasteltuna mittavat. Etuja ovat muun muassa toimivat kuljetusyhteydet suoraan Rauman satamaan, ja alueen ihmisille vuosikymmenten aikana kertynyt metsäalan osaaminen.

Sisältö