Ilmapiiriongelmia Suomen Pankissa? Näin Sinikka Salo kertoi kiusaamisesta

Talous 19.1.2011 11:06
Sinikka Salo Sinikka Salon mukaan työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä olivat muun muassa vähättely, tiedon pihtaaminen ja tyly käytös. Kuva Kai Widell.

Suomen Pankista virisi taas kriittinen keskustelu, kun sen entinen viestintäjohtaja Jouko Marttila syytti Ylen radiokolumnissaan pääjohtaja Erkki Liikasta ilmapiirin heikkenemisestä.

”Työviihtyvyys pankissa on seitsemässä vuodessa mennyt pikemmin huonompaan kuin parempaan suuntaan. Jotain tästä kertoo useiden avainhenkilöiden lähtö muutaman viime vuoden aikana – joukossa päällikkötason virkamiehiä, asiantuntijoita ja Liikasen henkilökohtainen sihteeri.”

Marttila oli muutenkin kärkäs arvostelemaan Liikasta Suomen Pankin johdossa. Hänen mukaansa Liikasen avaukset kotimaassa ovat olleet lähinnä ”varovaisia tussahduksia”. Syy on Marttilan mukaan se, että entisenä poliitikkona Liikanen tietää, ettei kannata astua päättäjien varpaille, jos haluaa tulla valituksi uudestaan.

Puheenvuorossaan Marttila liputtaa sen puolesta, että Sixten Korkmanista tulisi Suomen Pankille uusi pääjohtaja.

Marttila sivuaa myös Suomen Kuvalehden uutista siitä, kuinka ex-pankinjohtaja Sinikka Salo kertoi työpaikkakiusaamisesta Suomen Pankissa. Marttilan mukaan Salon väitteet ovat edelleen vailla todellista selvitystä.

Näin SK kertoi Salon tapauksesta marraskuussa 2010:

Suomen Pankissa esiintyy työpaikkakiusaamista, täsmentää eläkkeelle siirtynyt pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo. Hän kertoo asiasta eduskunnan pankkivaltuustolle lähettämässään kirjeessä, jonka Suomen Kuvalehti sai haltuunsa. Lue kirje pdf-tiedostona.

Kirjeessä Salo vahvistaa Suomen Kuvalehdelle lokakuun lopussa antamansa haastattelun, jonka mukaan naisjohtajan osa on sopeutua tai tulla leimatuksi ja kiusatuksi ja että hänellä on siitä omaakin kokemusta.

Hän kritisoi voimakkaasti pankkivaltuuston puheenjohtajan Timo Kallin lausuntoja, joiden mukaan Salon mainitsema kiusaaminen ei ole millään tavoin liittynyt tämän toimintaan Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä.

”[…] Pankkivaltuusto on antanut asiasta lausuntoja, joissa yleisluontoisesta lausunnostani on lähdetty poissulkemaan Suomen Pankki”, Salo kirjoittaa. ”Sitä en voi pitää korrektina. Keskustelu siirtyisi muihin työpaikkoihini ja yleisluonteinen kommenttini vesittyisi.”

Salo toteaa, että työpaikkakiusaamista on myös Suomen Pankissa.

”Kiusaamista kokeneet eivät kuitenkaan halua tulla esiin nimellään, mikä on tutkimustenkin mukaan tavallista.”

Salo mainitsee työpaikkakiusaamisen tuntomerkkeinä muun muassa vähättelyn, tiedon pihtaamisen ja tylyn käytöksen.

Omalta kohdaltaan hän kertoo, ettei hänen työnsä johtokunnassa ollut ”aina niin herkkua”. ”Ilmeisesti voimakas tahtoni auttoi minut kestämään.”

Pankkivaltuustolle Salo esittää toivomuksen, että se Suomen Pankin valvojana selvityttäisi pankin tilanteen ”ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella”.

”Usein ajatellaan, että näistä asioista ei saisi puhua ’instituution suojelemiseksi’. Uskon kuitenkin, että läpinäkyvyys on hyväksi myös Suomen Pankille instituutiona.”

Keskustelu Salon kiusaamisesta Suomen Pankissa alkoi Suomen Kuvalehden jutusta 22. lokakuuta. Kirjeessään pankkivaltuutetuille Salo sanoo tarkistaneensa ja hyväksyneensä jutun sitaatit mutta hämmästyneensä jutun ”raflaavaa” otsikointia.

Salon haastattelun otsikkona oli ”Naisjohtajan vaikea osa” ja ingressinä ”Suomen Pankin eläkkeelle jäänyt johtaja Sinikka Salo sanoo joutuneensa työpaikkakiusaamisen kohteeksi.”

Salo työskenteli Suomen Pankissa ensin 1990­-1995 ekonomistina ja toimistopäällikkönä ja sen jälkeen kymmenen vuotta johtokunnan jäsenenä syksystä 2000 lähtien.