Huutava pula johtajista

johtajat
Teksti
Karri Kokko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vanhat teollisuusmaat potevat ankaraa johtajapulaa jo lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Suomi on yksi näistä maista. Näin arvioi brittiläinen yritysjohdon rekrytointien asiantuntija David Peters, Heidrick & Strugglesin aluejohtaja, joka vastaa muun muassa yhtiön Euroopan-toiminnasta.

Heidrick kuuluu maailman johtaviin “head huntereihin” eli johdon suorahakuyrityksiin. Sen pääkonttori on Yhdysvaltain Chicagossa. Suomessa se on toiminut vuodesta 1990 lähtien.

Petersin mukaan johtajien niukkuus ei ole vielä tunkeutunut organisaatioiden ylimmän johdon tietoisuuteen. Peters käyttää ilmausta “syvä uni” kuvatessaan monen kansainvälisen – muuten hyvin johdetun – yrityksen asennetta rekrytointihaasteisiin.

Heidrickin selvityksen mukaan vain noin kolmasosa johtavista brittiläisistä yrityksistä suunnittelee järjestelmällisesti johtajien seuraajakysymysten ratkaisemista.

Johtajien markkinat ovat kansainväliset. Esimerkiksi suomalaiset yritykset kamppailevat pätevistä johtajista ulkomaisten kilpailijoiden kanssa ja kilpailu vain kovenee. Nuoret johtajat ovat paljon vaativampia kuin aikaisempien sukupolvien edustajat. Heillä on keskimäärin 14 työpaikan ura jo 38-vuotiaina.

Viime vuosina Suomeen on palannut joitakin kansainvälisen huippu-uran tehneitä johtajia, esimerkiksi Stora Enson kaksikko Jouko Karvinen ja Hannu Ryöppönen.

Heidrickin Suomen-johtaja Tuomo Salonen sanoo, että nämä huippunimet ovat harvinaisia poikkeuksia. Aivovuoto Suomesta on kova.

Heidrick teki yhdessä Economist Intelligence Unitin kanssa vertailevan tutkimuksen siitä, miten eri maat pystyvät houkuttelemaan lahjakkuuksia. Raporttiin sisältyy myös ennuste vuoden 2012 tilanteesta.

Tutkimuksen tulos ei ole kauhean yllättävä: raha on magneetti, joka vetää lahjakkuuksia puoleensa. Listan kärjessä ovat Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Hollanti ja Ruotsi. Hännillä ovat Indonesia ja Iran.

Suomi ei sisältynyt tutkimuksen kohdemaihin. Voi silti arvioida, että olemme kymmenen parhaan joukossa.
Mitä Suomen pitää tehdä, jotta siitä tulisi kansainvälisiä lahjakkuuksia puoleensa vetävä maa?

“Alentakaa veroja”, Peters sanoo. Hän lisää heti: “Totta kai tajuan, ettei se ole helppoa.”

Teksti Kustaa Hulkko
SK 22/2008 (ilm. 30.5.2008)