Haminaan kaavaillaan akkutehdasta, mutta kiinalaissuomalaisen hankkeen ympärillä leijuu paljon kysymysmerkkejä

Uutisanalyysi: Akkutehtaan prosessivedet juoksutettaisiin Itämereen, mikä voi aiheuttaa valitusten tulvan.
Talous 2.3.2021 12:32
Haminaan suunnitellulla tehtaalla valmistettaisiin materiaalia muun muassa sähköautojen akkuihin. © Jussi Nukari/Lehtikuva

Suomen valtion täysin omistama ”erityistehtäväyhtiö” Suomen Malmijalostus tiedotti 25. helmikuuta 2021, että se neuvottelee kiinalaisen CNGR-teknologiayhtiön kanssa akkutehtaan perustamisesta Haminaan.

Tehtaassa valmistettaisiin sähköautojen ja kännyköiden akuissa tarvittavaa prekursorimateriaalia, joka on akun katodiaktiivimateriaalin esiaste.

Hankkeessa pitäisi saada valmiiksi pikavauhtia ympäristövaikutusten arviointi (yva). Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen on arvioinut, että hankkeen kannattavuusselvitys valmistuu vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla ja tehtaan rakentaminen alkaisi vuonna 2022.

Kyse on strategisista valinnoista, joita suunnataan poliittisesti erittäin voimakkaasti akkuteollisuuteen. Sanna Marin (sd) hallitus on päättänyt tukea akkuteollisuuden hankkeita 450 miljoonalla eurolla.

Osa valtion rahasta on suunnattu Suomen Malmijalostuksen pyörittämiin hankkeisiin, ja pelkästään Malmijalostuksen tavoite on saada Suomeen ainakin 1,5 miljardilla eurolla akkuteollisuusinvestointeja.

Suomessa poliitikot ja alan lobbarit ovat heränneet akkuteollisuuden miljardimahdollisuuksiin liikenteen sähköistymisen takia. Suomeen on luotu nopealla aikataululla akkustrategia ja muun muassa Terrafamen kaivokselle on rakennettu reilun parin sadan miljoonan arvoinen akkukemikaalitehdas, jonka on arvioitu lähes kaksinkertaistavan kaivoksen liikevaihdon.

Hallitus on tukenut myös miljoonilla euroilla Keliberin litiumkaivoshanketta Kaustisella. Yhtiö tiedotti hieman ennen CNGR-uutista yhteistyöstä eteläafrikkalaisen kaivosyhtiö Sibanye Stillwaterin kanssa. Tarkoitus olisi rakentaa Keski-Pohjanmaalle tuotantolaitos, jossa valmistettaisiin sähköautojen akuissa käytettävää litiumhydroksidia.

 

Hallitus on antanut elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ja työministeri Tuula Haataisen (sd) myötävaikutuksella täyden tuen Suomen akkuteollisuushankkeiden edistämiselle. Näyttää myös siltä, että oppositiopuolueet ja vihreät suhtautuvat kaivoshankkeisiin myönteisesti.

Koronasta johtuva mittava elvytys on vauhdittanut poliittisia päätöksiä, eikä satojen miljoonien eurojen satsauksia ole juurikaan julkisuudessa kritisoitu.

Vaikka mahdollisuudet ovat merkittävät ja poliittinen yksimielisyys lähes liikuttavaa, on hankkeilla riskinsä. Esimerkiksi Keliberin hanke on ollut vireillä jo pari vuosikymmentä ja jostain pitäisi löytyä ainakin 300 miljoonaa euroa, jotta litiumhankkeesta tulisi todellisuutta.

Haminan akkukemikaalitehdashanke on vasta yva-vaiheessa, ja sen kannattavuusarviota lasketaan kuumeisesti.

Kannattavuuslaskelmissa pitää ottaa huomioon useita tekijöitä, muun muassa se, että hanke voi viivästyä vuosia. Tämä riippuu siitä, miten ja kuinka paljon ympäristöjärjestöt ja yksityiset henkilöt valittavat tehdashankkeesta.

Yleensä valitusprosessit kestävät Suomessa vuodesta kahteen, eikä edes kaikille teollisille hankkeille myönnetä ympäristölupaa. Esimerkiksi korkein hallinto-oikeus ei antanut vuonna 2019 Finnpulpille lupaa sellutehtaan rakentamiseen Kuopioon.

Hamina sijaitsee meren rannalla ja prekursorituotannon ympäristövaikutukset liittyvät käsiteltyihin prosessivesiin, jotka sisältävät muun muassa sulfaattia.

Metallit ja sulfaatit rehevöittävät vesistöjä, eikä Itämeren tila ole ollut parhaimmasta päästä, koska vesialuetta rasittavat useat päästöt useista eri valtioista.

 

Kannattavuusarvioinnin yhteydessä väännetään kättä myös siitä, mikä olisi tehtaan omistussuhde Suomen valtion täysin omistaman Malmijalostuksen ja kiinalaisen pörssiyhtiön CNGR:n välillä. Entä kuinka paljon tehtaaseen lopulta pannaan veronmaksajien rahaa?

Neuvottelut kiinalaisten kanssa voivat olla vaikeat. Osviittaa antaa se, että Suomessa on ollut viime vuosina useita metsäteollisuuden hankkeita, joista kiinalaiset sijoittajat ja teolliset toimijat ovat vetäytyneet.

Esimerkiksi vuosia vireillä olleet sellu- ja biopolttoainehankkeet Kemijärvellä ja Kemissä ovat ajautuneet taloudellisiin ongelmiin. Tämä kertoo siitä, että kiinalaisten yhtiöiden kanssa voi tulla eteen isojakin yllätyksiä ja miljardihankkeet voivat tyssätä näkemyseroihin.

 

Juttua muokattu kello 13.56: korjattu Kaustisen kirjoitusasu.