Grafiikka kertoi hallituksen lisäävän tuloeroja, toinen käppyrä kumosi väitteen – Molemmat oikeassa

Uutisanalyysi: Tilastoista piirretyt kuvaajat on helppo saada näyttämään sitä, mitä kulloinkin halutaan.
Talous 5.10.2017 18:36

Valtiovarainministeri Petteri Orpo, pääministeri Juha Sipilä ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen kaksipäiväisen budjettiriihen päätösinfossa valtioneuvoston linnassa Helsingissä 31. elokuuta 2017. © MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Syyskuun alussa vasemmistoliitto julkaisi eduskunnan tietopalvelusta tilaamansa laskelman. Tietopalvelu oli tutkinut, miten Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätökset vaikuttavat tuloeroihin ja piirtänyt kuvaajan. Siinä näkyy, kuinka tuloerot kääntyivät kasvuun viime vuonna: 

© Eduskunnan tietopalvelu

Yle teki laskelmista jutun.

”Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan”. Köyhien ja rikkaiden välinen ero ”alkaa revetä”.

 

Gini-kerroin on yleinen tuloerojen mittari. Sen kehitti italialainen tilastotieteilijä Corrado Gini vuonna 1912.

Joka vuosi, yleensä joulukuussa, Tilastokeskuksen tietokoneohjelmaan syötetään tiedot kaikkien suomalaisten tuloista. Kuudessa sekunnissa kone vertaa jokaisen kansalaisen tuloja jokaisen muun kansalaisen tuloihin ja laskee kertoimen. 

Jos kaikki tulot olisivat keskittyneet yhdelle ihmiselle, kertoimen arvo olisi yksi. Nolla, jos jokainen tienaisi saman verran.

Tuorein Tilastokeskuksen luku Suomelle on 0,266. Yleensä Gini-kertoimen arvo muutetaan prosenteiksi: Suomen Gini-kerroin on 26,6 prosenttia.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan Sipilän hallituksen politiikka nostaa Gini-kerrointa kahdessa vuodessa noin 0,25 prosenttiyksikköä.

Onko se paljon?

 


Muutos
näyttää eduskunnan tietopalvelun kuvaajassa suurelta. Käyrä ampaisee jyrkästi ylöspäin.

Kuvaaja ei kuitenkaan näytä Gini-kertoimen muutosta asteikolla 0–100 prosenttia. Se näyttää, miten gini-kerroin on vaihdellut välillä 27,05 – 27,55 prosenttia. Lilliputtiasteikolla Sipilän hallituksen aikaansaama 0,25 prosenttiyksikön heilahdus näyttää suurelta.

Jos käytössä olisi koko asteikko, muutos ei näyttäisi miltään:

 

Koko asteikkoa käytetään harvoin. Vaikka Gini-kerroin voi olla periaatteessa mitä tahansa nollan ja sadan prosentin välillä, käytännössä se on jotain 20:n ja 50 prosentin väliltä. Chilessä on korkeimmat tuloerot ja Gini-kerroin 46,5 prosenttia, Islannissa matalimmat ja kerroin 24,4 prosenttia.

Suomessa vaihtelu ei ole ollut näin suurta. Kerroin on vaihdellut 31,1 prosentin (vuoden 1966 luku) ja 20,3 prosentin (vuoden 1987 luku) välillä.

Työeläkevakuuttajien ekonomisti Mauri Kotamäki julkaisi Twitterissä tällaisen kuvan Suomen tuloerojen muutoksesta:

© Mauri Kotamäki

”Uskallan väittää, että 2000-luvulla gini-kertoimen arvo on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana”, Mauri Kotamäki sanoo.

Tilastokeskus sen sijaan käyttää tuloerokuvaajissaan yleensä asteikkoa, joka alkaa kymmenestä ja ulottuu 35 prosenttiin.

Sipilän hallituksen politiikan aiheuttamien tuloerojen kasvu näyttäisi Tilastokeskuksen käyttämällä asteikolla tältä:

 

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen on laskenut, että Sipilän hallituksen kolmen ensimmäisen vuoden päätösten takia pienituloisimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvat kotitaloudet menettävät keskimäärin 13 euroa kuukaudessa.

Kaikki pienituloisimmat eivät menetä saman verran. Opiskelijat ovat suurimpia häviäjiä: 23 euroa kuukaudessa. Työttömät 11 euroa.

Parhaiten tienaavaa kymmenen prosenttia voittaa 33 euroa kuukaudessa, lähinnä veronalennusten takia.