Google: Ruotsalaisilla rohkeampi asenne vientiin kuin suomalaisilla

Mainosklikkausten mukaan kilpailijamme markkinoivat palvelujaan useammassa maassa.

Ostoksilla elektroniikkaliikkeen verkkokaupassa. © Jarno Mela / Lehtikuva

Kansainvälistyminen on Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta kriittistä, kirjoittavat professori Saara Taalas ja Googlen toimialajohtaja Eero Korhonen. ”Ensisijaisesti vastuu on yrityksillä itsellään, intohimo ja rohkeus tehdä asioita lähtee yrittäjistä ja yritysjohdosta.”

Heidän mielestään Suomen kansantalouden kannalta olisi tärkeää saada pk-yritykset kasvamaan kertaluokkaa suuremmaksi. Lopputuloksena olisi Saksan mallin mukaisten mittelstandien syntyminen. Tämä vientiyritysten kokoluokka puuttuu nyt Suomesta.

Lue kirjoitus kokonaan alta.

————–

Suomalaiset yritykset eivät panosta vientiin

Suomen viennissä on kolme haastetta.

Se perustuu suurelta osin suhteellista arvoaan menettäneisiin investointihyödykkeisiin, vienti on vain harvojen yritysten harteilla, ja kulutushyödykkeiden vientimarkkinoinnin kunnianhimo on pohjoismaisiin naapureihin verrattuna vaatimatonta. Nämä yhdessä vaarantavat Suomen hyvinvoinnin.

Googlen sisäinen data antaa yhden näkymän tilanteeseen. Ruotsalaiset kuluttajakauppaa käyvät yritykset saavat kävijöitä keskimäärin 13 maasta, tanskalaiset 12 maasta, mutta suomalaiset vastaavat yritykset vain viidestä.

Luvut perustuvat mainosklikkeihin. Pohjoismaiset kilpailijamme markkinoivat siis lähes 2,5 kertaa useammassa maassa kuin omat yrityksemme.

 

Saman tilaston mukaan suomalaisten vähittäiskauppaa tekevien yritysten Googlen verkkomainonnan kautta kerätyistä sivukäynneistä vain reilu kymmenes (14 %) tulee ulkomailta siinä missä ruotsalaisilla ja tanskalaisilla puolet (52 % ja 50 %). 50 suurimmasta alan yrityksestä vajaa puolet (46 %) saa kävijöitä ulkomailta siinä missä Ruotsissa ja Tanskassa vastaavat luvut ovat lähes kaksinkertaiset (84 % ja 80 %).

Suomalaiset yritykset eivät panosta vientiin.

Tullin tilaston mukaan koko viennin arvosta (57 miljardia euroa vuonna 2012) 41 prosentista vastaa 18 yritystä ja 89 prosentista 512 yritystä. Suomessa on yli 300 000 yritystä. Palveluiden vienti jäi alle 3 miljardin ensimmäisen kerran vuoden 2006.

 

Kun katsotaan klikkausten taakse, näemme täysin erilaisen asenteen kaupankäyntiin Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.

Pieni pohjoisruotsalainen Aasiassa tuotteensa valmistuttava yritys säilyttää myyntivarastonsa Tukholman vapaasatamassa ja suorittaa halutun kohdemaan tullit vasta saatuaan asiakastilauksen.

Yritys on valinnut kohdemarkkinat vahvasti erikoistuneen asiakaskunnan mukaan ja solminut logistiikasta sopimukset kohdemaissa toimivien palvelutoimittajien kanssa, jokaisessa maassa erikseen. Yrityksen varastoinnin hallinta on virtuaalista.

Suomalainen keskisuuri toimija on sijoittanut varastonsa kauppojensa yhteyteen Suomeen. Sen verkkokauppa on vahvasti suuntautunut kotimarkkinoille. Vienti aiheuttaa ylimääräistä työtä tullin ja logistiikan käytäntöjen kanssa, samalla pääomia sitoutuu varastoihin aivan toisessa kokoluokassa.

Ruotsalaisen kaupan siirtyminen fyysisen kaupan ja verkon yhdistelmiin soveltuu paitsi vientiin ja markkinointiin, myös lisäpalveluiden kehittämiseen. Kivijalkakaupassa valikoiman laajuus on esillä verkossa ja myyjien verkko-osaaminen on pitkällä. Asiakkaalla on mahdollisuus yhdistää verkkoa ja kivijalkaa joustavan logistiikan mahdollisuuksia hyödyntäen.

 

Kyse on mentaliteetista.

Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälistyminen on osa yritysten dna:ta ja pienetkin yritykset pyrkivät markkinoimaan tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille. Pieni markkinasegmentti useassa maassa voi olla paljon parempi kuin suurikin peitto kotimarkkinoilla.

Liiketoiminnan rakenteessa hyödynnetään verkkokaupan mahdollisuuksia varaston hallinnasta markkinointiin ja päästään keskittymään brändin tunnettuutee kohdemarkkinoilla. Samalla sitoutuu merkittävästi vähemmän pääomia liiketoimintaan.

Suomen kansantalouden kannalta olisi tärkeää saada pk-yritykset kasvamaan kertaluokkaa suuremmaksi. Lopputuloksena olisi Saksan mallin mukaisten mittelstandien syntyminen. Käytännössä tämä vientiyritysten kokoluokka puuttuu nyt Suomesta.

Digitaalinen markkinointi on helpottanut pientenkin yritysten kansainvälistymistä, ja sen voi aloittaa ilman paikallista läsnäoloa alhaisin kustannuksin. Tähän mahdollisuuteen ovat tarttuneet Suomessa toimivat kansainväliset verkkokaupat, eikä mikään estä suomalaisia yrityksiä tekemästä samaa.

 

Kansainvälistyminen on Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta kriittistä.

Ensisijaisesti vastuu on yrityksillä itsellään, intohimo ja rohkeus tehdä asioita lähtee yrittäjistä ja yritysjohdosta. Yhteiskunta voi painottaa tukiohjelmissaan kulutushyödykkeitä ja -palveluita tuottavien yritysten kansainvälistymistä ja vaikuttaa asenneilmastoon.

Muutosta ei tee kuitenkaan yksikään virkamies. Innovaatiot eivät tule oman toimialan sisältä vaan katsomalla aitojen yli, miten muualla toimitaan.

Pelkästään Pohjoismaat muodostavat 25 miljoonan ihmisen markkinan, ja EU on jo puolen miljardin ihmisen koti. Euroopan sisämarkkinat ovat yhtä luontevia kohdemarkkinoita suomalaisille yrityksille siinä missä näiden skandinaavisille ja keskieurooppalaisille kollegoillekin.

Verkkokaupan näkökulmasta katse kannattaa kääntää myös kauemmaksi, Aasian ja Tyynenmeren alue nousevat digitaalisen kaupankäynnin kärkeen jo vuoden 2014 aikana.

 

Boston Consultingin mukaan Etelä-Korea on yksi maailman pisimmälle digitalisoituneita markkinoita.

Maan kuluttajille tyypillisissä virtuaalisissa kahviloissa käyvälle yksi asia on selvä, New Nordic on nyt muodissa, ja kaikki pohjoismainen kiinnostaa laatutietoista kuluttajaa. Tanskalaiset huippukokit ja ruotsalaiset suuryritykset suuntaavat nyt joukolla maahan innostuksen vanavedessä.

Meillä on 50 miljoonan eteläkorealaisen kanssa paljon yhteistä, vaikkapa maailman parhaat koulut ja mutkaton tehokkuuden arvostus. Suomalaisten olisi luonnollista olla trendissä mukana ja verkkoliiketoiminta on silloin välttämätön osa sekä näkyvyyttä että logistista toteutusta.

Tullin tilaston mukaan Suomessa on 17 000 yritystä, jotka harjoittavat jonkinasteista vientiä.

Jos jokainen näistä yrityksistä etsisi itselleen viisi uutta vientimarkkinaa, Suomi ei olisi entisensä.

Saara Taalas ja Eero Korhonen
Taalas on professori sekä Linné-yliopiston Elämä kotona ja kestävä tuotanto -tutkimusryhmän johtaja, Korhonen on diplomi-insinööri ja Googlen toimialajohtaja.