Fortum pelaa idänbisneksillään venäläistä rulettia

Fortum
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Fortum otti Venäjällä miljardien eurojen riskin, joka saattaa laueta veronmaksajien maksettavaksi.

Fortumin idänhankkeet

Toimitusjohtaja Mikael Liliuksen eläkkeestä ja palkkioista nousseen kohun aikana arvostelijatkin korostivat, että hän on hoitanut erinomaisesti työnsä Fortumin vetäjänä.

Tosiasiassa Liliuksen perintöä voi arvioida pätevästi vasta myöhemmin, kun hän on viettänyt jo pitkään rauhallisia eläkepäiviä. Valtion puoliksi omistama Fortum tekee hyvää tulosta, mutta se on ottanut Venäjältä valtavan riskin, joka saattaa vielä kaatua veronmaksajien syliin.

Fortum osti vuosi sitten enemmistön Länsi-Siperian alueellisesta sähkövoimalaitoksesta TGC-10:stä noin 2,5 miljardilla eurolla. Omistusosuus on nostettu sittemmin 94 prosenttiin. Venäläisarvioiden mukaan Fortum maksoi ostoksestaan kymmenen prosenttia ulkomaalaislisää.

Fortumin Venäjän-riskit nousevat 4-5 miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan Siperian laitosten vaatimat investoinnit sekä 25 prosentin siivu Luoteis-Venäjällä toimivasta TGC-1 voimalaitoksesta. Laitoksen suurin omistaja on kaasujätti Gazprom.

Kysymys on valtavasta summasta. Se on samaa luokkaa kuin Soneran surullisenkuuluisa umts-hanke Saksassa ja ylittää kirkkaasti kaikkien suomalaisyhtiöiden yhteenlasketut investoinnit Venäjällä.

Poliittiset riskit

Hankkeen kannattavuuslaskelmat ovat pettäneet pahasti. Venäjän sähkönkulutukselle ennustettiin takavuosina vahvaa kasvua, mutta nyt kulutus on kääntynyt laskuun, ja yhtiö joutuu lykkäämään laitoksiin suunniteltuja investointeja. Myös laitosten markkina-arvo on pudonnut merkittävästi.

Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa-instituutin johtaja Kari Liuhto muistuttaa, että hankkeisiin liittyy myös poliittisia riskejä. Kannattavuus riippuu sitä, toteutuuko Venäjän sähkömarkkinauudistus suunnitelmien mukaisesti. Kuluttajahinnat on määrä vapauttaa – se nostaisi sähkön hinnan kaksinkertaisiksi ja maakaasun lähes kolminkertaiseksi vuoteen 2011 mennessä.

Uudistus on toistaiseksi raiteillaan, mutta tulevaisuus on epävarma. Talouskriisi on ajanut teollisuuden ja kotitaloudet ahtaalle. Suunniteltuihin hinnankorotuksiin ei uskalleta välttämättä ryhtyä, jos kriisi pitkittyy.

Professori Liuhto muistuttaa lähestyvistä vaaleista. Sähkön ja maakaasun hintoja on määrä korottaa 25-40 prosenttia vuonna 2011 eli seuraavien duuman ja presidentinvaalien alla. Pääministeri Vladimir Putin varoo tuossa vaiheessa ärsyttämästä äänestäjiä, jos lama jatkuu.

Sitä paitsi ei ole varmaa, voivatko ulkomaalaiset ylipäätään omistaa venäläisiä voimalaitoksia tulevaisuudessa. Duuma on määritellyt kaikkiaan 42 toimialaa strategiseksi tuotannoksi, joka on pidettävä kotimaisissa käsissä. Ydin- ja vesivoima löytyvät listalta – muulla tavoin tuotetusta sähköstä ei mainita mitään.

Venäjä yksityisti öljyntuotannon 1990-luvulla, mutta kansallisti sen uudelleen 2000-luvulla. On täysin mahdollista, että myös sähköntuotannolle käy näin jossakin vaiheessa.

Fortumin uhkapeli on herättänyt markkinoilla epäilyjä, että yhtiö joutuisi tekemään Siperian hankkeesta jopa 1,5 miljardin euron alaskirjauksen. Fortum kiistää arvion ja korostaa, että Venäjän sähköreformi on edennyt toistaiseksi odotusten mukaisesti. Kaikki on siis niin kuin pitääkin.

Kuvitus Janne Tervamäki