Fortum on Kremlin ansassa

Uutisanalyysi: Fortum on investoinut venäläisiin voimayhtiöihin yli neljä miljardia euroa.
Teppo Tiilikainen
Talous 5.9.2015 15:30

Vienti Venäjälle on romahtanut vuodessa kolmanneksen, ja Venäjä on pudonnut Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Hollannin taakse Suomen viidenneksi suurimmaksi vientikohteeksi. Vielä toissa vuonna Venäjä oli Suomen suurin kauppakumppani.

Venäjän ongelmat heijastuvat myös valtion sähköyhtiöön Fortumiin. Yhtiön strategiana on sähkön ja lämmön tuottaminen Itämeren alueella. Se on investoinut venäläisiin voimayhtiöihin yli neljä miljardia euroa, mikä on yli kolmasosa kaikista suomalaissijoituksista Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Fortumilla on Venäjällä 4 200 työntekijää eli yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Hankkeet ovat kuitenkin tuottaneet odotettua heikommin, ja ja niiden tulevaisuus näyttää epävarmalta ruplakriisin vuoksi.

 

Kesäkuussa Fortum allekirjoitti venäläisen Skolkovo-säätiön kanssa yhteistyösopimuksen energiateknologioihin keskittyvän tutkimus- ja kehityskeskuksen perustamisesta Venäjälle. Yhtiön Venäjä-divisioonan johtaja Aleksandr Tšuvajev pitää yhteistyötä tärkeänä askeleena koko konsernin tulevan kehityksen kannalta.

Skolkovoa on kutsuttu suurellisesti Venäjän Piilaaksoksi. Moskovan lähelle rakennettavan teknologiapuiston piti valmistua alunperin jo 2013, mutta se on yhä kesken. Alueen kehitys riippuu erittäin paljon kansainvälisistä investoinneista, jotka ovat vähentyneet radikaalisti Venäjän ja länsimaiden suhteiden ajauduttua kriisiin Ukrainan sodan vuoksi.

Skolkovon mainetta ovat tahranneet myös korruptiosyytökset. Säätiön varatoimitusjohtajaa Aleksei Beltjukovia syytetään yli 400 000 dollarin petoksesta. Hänen väitetään kavaltaneet rahat yhteistyössä kansanedustaja Ilja Ponomarjovin kanssa.

Ponomarjov pitää syytteitä poliittisina. Hän osallistui vuosina 2011–2012 presidentti Vladimir Putinin vastaisiin mielenosoituksiin ja äänesti duuman ainoana kansanedustajana Krimin miehitystä vastaan keväällä 2014. Molemmat miehet ovat paenneet maasta.

 

Fortumin suhteet Venäjään tiivistyivät jälleen elokuussa, kun yhtiö päätti lähteä mukaan kilpailijansa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, jonka rakentaa Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom.

Päätös syntyi pitkin hampain. Fortum tiedotti vielä viime talvena lähtevänsä mukaan vain sillä ehdolla, että yhtiön Venäjällä suunnittelemat omistusjärjestelyt toteutuvat.

Fortum haluaisi ostaa venäläisen TGC-1:n vesivoimalaitokset Pietarin alueelta yhdessä Rosatomin kanssa. Fortum omistaa nykyisin TGC-1:stä vajaan kolmanneksen. Venäläinen kaasujätti Gazprom käyttää suurinta äänivaltaa hieman yli 50 prosentin osuudella ja kauppa näyttää kariutuvan yhtiön vastustukseen.

Julkisuudessa on ihmetelty painostiko Suomen hallitus Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, sillä päätös varmisti, että hankkeen kotimaisuusaste nousee vaadittavaan 60 prosenttiin.

Asialla voi olla yhtä hyvin Venäjän hallitus. Venäjä valmistelee parhaillaan lakia, joka mahdollistaa ulkomaisen omaisuuden takavarikoimisen. Kyseessä on toistaiseksi vain pelote, ja on epäselvää, kuinka lakia tulkitaan. Fortumissa pelätään, että sen voimalat joutuvat tulilinjalle, jos Ukrainan kriisi pahenee, ja länsimaat päättävät kohdistaa talouspakotteita Rosatomiin.

 

Venäjän valtion omistama Rosatom pyrkii vahvistamaan asemaansa maailman johtavana ydinvoimaloiden rakentajana. Yhtiö neuvottelee parhaillaan 30 ydinvoimahankkeesta eri puolilla maailmaa.

Rosatom toimii Kremlin suorassa ohjauksessa ja pyrkii valtaamaan jalansijaa myös länsimarkkinoilla. Fennovoima on sen vuoksi sille tärkeä hanke. Jos yhteistyö tiukkana turvallisuusviranomaisena pidetyn Suomen Säteilyturvakeskuksen kanssa sujuu ongelmitta, yhtiö voi käyttää Pyhäjoen voimalaa markkinointivalttinaan kilpailussa amerikkalaisia, japanilaisia ja ranskalaisia ydinvoimaloiden rakentajia vastaan.

Presidentti Vladimir Putinin lehdistötoimisto ilmoitti kesäkuussa, että Venäjä olisi valmis rakentamaan Fortumin kanssa uuden ydinvoimalan myös Loviisaan. Fortumin mukaan mitään neuvotteluja ei ole kuitenkaan käynnissä. Loviisan nykyiset venäläisvalmisteiset reaktorit tulevat käyttöikänsä päähän vuosina 2027 ja 2030.

Keskustelu

Kai Fortum on ottanut huomioon muutokset politiikassa. Jokin alue on säilytettävä yhteistyön takaamiseksi.
Saksa ja muutkin on jatkanut investointeja Venäjälle,tilanne voi lauhtua ja helpottua. Syyria,Ukraina ja Irak ovat nyt vaikuttamassa asiaan.