Tappiot tarinoiden takana

Valtion kehitysrahoittaja Finnfund esittelee mielellään onnistumisia, mutta taloudellisista takaiskuista ollaan hiljaa.

Talous 07.06.2019 06:00
Teksti jari hanska ja salla vuorikoski Grafiikka vesa tuukkanen

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Suomi auttoi kehitysmaita pääasiallisesti lahjarahalla eli suoralla kehitysyhteistyörahoituksella. Vuonna 2008 suunta muuttui. Keskeisiksi nousivat valtion ja yksityisten sijoittajien yhteiset investoinnit. Ajatuksena oli, että näin luodaan työpaikkoja ja hyvinvointia. Tärkeä työkalu on Finnfund. Yhtiön salkussa on ollut tuulivoimaa, metsänistutusta, lääkkeiden valmistusta, rahalähetyspalvelua, avokadonkasvatusta.

Lain mukaan Finnfundin rahoittamiin yrityksiin tulisi liittyä ”suomalainen intressi”. Käytännössä maininta on merkityksetön. Intressiksi riittää se, että Suomessa katsotaan tarpeelliseksi sijoittaa kyseiseen kohteeseen.

Finnfundilla on pääomaa jo 257 miljoonaa euroa. Sijoituksia se oli vuoden 2018 lopussa tehnyt yhteensä 494 miljoonalla eurolla. Sijoitusten euromäärä on yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yhtiön rahasäkki on paisunut erityisesti Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella, jonka aikana Finnfundille on päätetty antaa lainoja ja suoraa pääomitusta yhteensä 370 miljoonaa euroa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö