Finnair vetäytyi koronaviruksen takia viimeisten joukossa, koska halusi näyttää sitoutumistaan Kiinaan

Viruksen vaikutukset Finnairin talouteen ovat toistaiseksi vähäiset, mutta uhkakuvat ovat erittäin synkät.
Talous 8.2.2020 12:00
Finnairin haavoittuvuus Kiinassa tapahtuville häiriöille on suurempi kuin yhdenkään sen eurooppalaisen kilpailijan. © Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

”Yksi tämän strategian hyvistä piirteistä on se, ettei se riipu yhden maan tilanteesta. Finnairin Aasian-strategia kattaa koko laajan mantereen. Jos yhdessä maassa tulee ongelmia, tilannetta voidaan paikata muualla Aasiassa.”

Näin mainosti Finnairin toimitusjohtajana vuosina 2006–2009 toiminut Jukka Hienonen aikanaan yhtiön toiminnan uutta kulmakiveä, Aasian-strategiaa.

Finnair on jo parinkymmenen vuoden ajan panostanut poikkeuksellisen paljon kotipesänsä Helsinki-Vantaan ja Aasian kohteiden välisiin lentoihin.

 

Nyt Hienosen visiosta otetaan mittaa ja kovalla kädellä. Yhdessä maassa on tullut isoja ongelmia. Keskeisimpiin Aasian kohdemaihin kuuluva Kiina kärvistelee koronaviruksen kourissa. Kiina on Suomen ja Japanin jälkeen Finnairin kolmanneksi tärkein maa.

Yhtiö on peruuttanut kaikki lentonsa manner-Kiinaan helmikuun loppuun saakka. Kolme Kiinan-kohdetta eli Guangzhou, Pekingin Daxing-kenttä ja Nanjing on peruutettu maaliskuun loppuun saakka.

Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner esitteli yhtiönsä viime vuoden viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulosta perjantaina 7. helmikuuta.

”Toistaiseksi ei ole näkyvissä merkkejä siitä, että koronavirus olisi vaikuttanut muiden Aasian kohteiden liikenteeseen. Varaukset Japaniin, Singaporeen, Thaimaahan, Intiaan ja Etelä-Koreaan kehittyvät normaalisti ja kasvu Euroopassa jatkuu vahvana.”

Toistaiseksi päätetyt peruutukset vastaavat hänen mukaansa vain yhtä prosenttia yhtiön koko tarjonnasta.

 

Viruksen vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida. Se on jo katkonut alihankintaketjuja ja vaikuttanut teollisuuteen muuallakin kuin Kiinassa. Kaikki tällainen vaikuttaa lentojen kysyntään.

Finnairin haavoittuvuus Kiinassa tapahtuville häiriöille on suurempi kuin yhdenkään sen eurooppalaisen kilpailijan. Tämä johtuu siitä, että Kiinan osuus tarjonnan kokonaismäärästä on Finnairilla suurin eli 9 prosenttia, kun sama osuus esim. hollantilaisella KLM:llä on 5,9, saksalaisella Lufthansalla ja ranskalaisella Air Francella 4,3 ja British Airwaysilla vain 1,8 prosenttia.

Nämä prosenttiosuudet selittävät osaltaan yhtiöiden toimintaa koronaviruksen puhkeamisen jälkeen. Yli 30 ulkomaista yhtiötä on keskeyttänyt lentonsa Kiinaan.

British Airways ilmoitti isoista eurooppalaisista ensimmäisenä lopettavansa lennot. Finnair oli yksi viimeisiä. Viimeinen kone lähti Kiinasta vasta torstaina 6. helmikuuta.

Mannerin mukaan yhtiö halusi tuoda asiakkaansa ja oman väkensä kotiin, mutta halusi se muutakin: näyttää sitoutumistaan Kiinaan pitkällä aikavälillä. Kun tilanne normalisoituu, Kiinassa muistetaan, kuka luopui ensimmäisenä ja kuka viimeisenä.

 

Koronavirukseen suhtaudutaan Finnairissa ainakin ulospäin hyvin rauhallisesti. Ainoat seurausvaikutukset ovat lentojen peruutusten lisäksi yhden, huhtikuussa valmistuvan uuden A350-laajarunkokoneen luovutuksen siirtäminen kesäkuulle. Lisäksi yhtiö jätti liikevaihdon kehittymistä koskevan ennusteen pois osavuosikatsauksesta. Koronaviruksen vuoksi arvio annetaan seuraavan katsauksen yhteydessä kolmen kuukauden kuluttua.

Finnair lähtee kohti viruksen sumentamaa tulevaisuutta yllättävän vahvoista asemista. Vuoden 2019 loppu sujui kaikkia ennakko-odotuksia paremmin ja tuotti 31 miljoonan euron liiketuloksen. Vuotta aiemmin jäätiin 26,5 miljoonaan euroon.

Tämä kohensi myös koko vuoden tulosta. Se oli plussalla 163 miljoonaa euroa. Tulos heikentyi vuoden 2018 noin 218 miljoonasta eurosta, mutta epävarmat ajat huomioon lasku oli yllättävän pieni.

Mannerin mukaan heikennys johtui lähinnä polttoainelaskun kallistumisesta. Suojaukset huomioon ottaen lentopetrolin hinnan nousun vaikutus vuositulokseen oli 42 miljoonaa euroa.

 

Toinen tulosta heikentänyt tekijä oli keskimääräisen tuottoprosentin pienentyminen. Se oli odotettavissa yhtiöltä, joka lisäsi tarjontaansa poikkeuksellisen paljon eli yli 11 prosenttia. Näin isoa tuolimäärää ei ole helppoa täyttää muuten kuin hintoja laskemalla.

Finnair kasvoi viime vuonna yli kolminkertaista vauhtia verrattuna lentoliikenteen yleiseen kehitykseen, joka on hiipunut kolmen prosentin tasolle. Samalla kasvoivat myös liikevaihto 9 prosenttia yli kolmeen miljardiin euroon ja matkustajamäärä 10 prosenttia 14,7 miljoonaan.

Kovat kasvuluvut ovat johtaneet siihenkin, takavuosina mahdottomalta tuntuneeseen asetelmaan, että Finnair on nyt suurempi lentoyhtiö kuin pohjoismainen kilpailijansa SAS.

Hyvä suuruuden mitta on tuotanto eli tarjotut matkustajakilometrit. Viime joulukuussa Finnair tuotti niitä 59 lentokoneen ja noin 6 500 työntekijän voimin 15 prosenttia enemmän kuin SAS, jolla oli 158 konetta ja yli 10 000 työntekijää.

Ero syntyy strategiasta. Finnair panostaa pitkiin lentoihin, SAS Eurooppaan, jossa se on jäänyt pahasti halpalentoyhtiöiden jalkoihin.

Finnairin ainoa halpiskilpailija Norwegian on sekin siirtänyt painopistettään kasvun asemasta kannattavuuteen ja leikannut huonosti kannattavia reittejä – myös Suomesta. Tämän vuoksi Finnairin markkinaosuus Euroopan-liikenteessä kasvoi viime vuonna jo yli 60 prosentin.

 

Eurooppa on Finnairille tärkeä ja nopeasti kasvava markkina-alue. Sekin kytkeytyy Aasian strategiaan.

Kaksi kolmasosaa Finnairin liikevaihdosta syntyy vaihtomatkustuksesta, jossa matkustaja tulee pitkillä lennoilla Helsinki-Vantaalle ja vaihtaa täällä Euroopan-koneisiin. Kolme neljästä tällaisesta matkustajasta tulee Aasiasta tai on menossa sinne.

Jos koronavirusongelma pitkittyy tai leviää muuallekin Aasiaan, Finnair on todellisissa vaikeuksissa. Toistaiseksi niistä eivät näytä kantavan huolta myöskään sijoittajat. Yhtiön pahoin piesty osake oli iltapäivällä yli viiden prosentin nousussa.