Filosofi Timo Airaksinen: Vanhuksella on vapaus tehdä itsemurha

eutanasia
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Vanhuksella ei ole velvollisuutta elää. Tämän vuoksi hänellä on vapaus kuolla itsemurhan kautta”, sanoo filosofian professori Timo Airaksinen.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion teettämä selvitys paljasti suomalaisen vanhustenhoidon karmean todellisuuden. Perushoito on mitoitettu niin tiukaksi, että hoitajilla ei ole tarpeeksi aikaa vanhuksille. Ikääntyneitä sidotaan sänkyihinsä, heitä teljetään lukkojen taakse ja ulkoilusta tingitään. Levottomimmat tainnutetaan lääkkeillä.

Ikääntyneiden itsemurhista on nyt tulossa merkittävä keskustelunaihe. Noin joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen tappaa itsensä.

Filosofian professori Timo Airaksinen sanoo, että vanhuus on hyvin erikoislaatuinen ikä, koska siinä ei ole tulevaisuutta. Kun vanhuksilla ei ole muiden ikäluokkien tapaan perspektiiviä eteenpäin, heidän täytyy elää muistoissaan.

“Juuri tämän kapean perspektiivin vuoksi onnellisuuden edellytykset ovat heikot, ja kärsimyksen edellytykset hyvät. Tällä tavalla onnellisuuden ja kärsimyksen tasapaino kääntyy vanhuksilla helposti väärin päin. Tällöin mieleen voi tulla ajatus poistua arvokkaasti paikalta, itsemurhan kautta”, Airaksinen pohtii.

Lääketiede pyrkii siihen, että ihmisten keski-ikää pystytään nostamaan. Näin tilastoihin saadaan uusia hienoja lukuja. Tästä huolimatta yleiset asenteet tuomitsevat ikääntyneet ihmiset tehoyhteiskunnan kulueriksi.

“Kyllä, vanhusten elinolosuhteita yritetään parantaa, jotta he eivät päätyisi itsemurhiin. Mutta se ei riitä. Ongelma on se, jos elämä vanhuksen omasta mielestä on vielä sen jälkeenkin yhtä helvettiä”, Airaksinen sanoo.

“Jos me kunnioitamme vanhuksen autonomiaa, hänelle ei voi sälyttää velvollisuutta elää. Silloin hänellä on vapaus kuolla. On jotenkin hyvin ymmärrettävää, että ikääntyneet tekevät itsemurhia.”

Kaari Utrion “hieno sörhäisy”

Timo Airaksisen mukaan itsemurha ei ole moraalinen asia vaan tabu. Tabulla hän tarkoittaa ehdotonta, mutta perusteetonta kieltoa. Henkilöllä on esimerkiksi oikeus tehdä itsemurha, mutta hän ei silti saa tehdä sitä.

“Tabuun on todella vaikea puuttua. Tabun alaisen käyttäytymisen suositteleminen olisi merkillinen liike enkä minäkään sitä tee. Huomautan vain, että jos nuoretkin tekevät itsemurhia, niin mikseivät sitten vanhuksetkin. Vanhuus on yksinäistä, kivuliasta ja perspektiivitöntä.”

Erikoissuunnittelija Britta Sohlman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että ikääntyneiden ihmisten mielenterveysmaailmaa ei ymmärretä. Heidät on esimerkiksi sijoitettu aikuispsykiatrian alueelle, vaikka heidän pulmansa ovat usein täysin toisenlaisia.

Timo Airaksisen mukaan masennus ei kuitenkaan pelkästään selitä vanhusten itsemurhia. Suomessa on 890 000 yli 65-vuotiasta henkilöä. Heistä joka viides, eli 178 000 kärsii jonkinasteisesta masennuksesta. Näistä vanhuksista noin 170 tekee vuosittain itsemurhan.

“Jos masennus on vanhusten itsemurhien syy, voidaan kysyä miksei niitä tehdä enemmän. En halua kuitenkaan puuttua asiaan, sillä en ole sosiaalipsykologi. Mutta kyllä minä ymmärrän itsemurhat. Jossain vaiheessa elämänhalu sammuu. Perspektiivittömyys ja elämän mahdottomuus käyvät musertaviksi.”

Timo Airaksinen pitääkin kirjailija Kaari Utrion ajatusta yli 70-vuotiaille terveyskeskuksissa jaettavista kuolinpillereistä ajatuksia herättävänä.

“Se oli rohkea keskustelunavaus elegantilla, yksinkertaisella ja haastavalla tavalla. Hieno sörhäisy ampiaispesään. Niin ei tietenkään voida toimia tabun alaisessa asiassa, eivätkä lääkärit missään tapauksessa suostuisi moiseen kauhistukseen. Mutta monet vanhukset varmasti ottaisivat mielellään sellaisen pillerin käsilaukkuunsa”, Airaksinen sanoo.

Aiheesta lisää
Kuolonpillerit vai juttuhetki – mistä ihmisarvo vanhalle?