Fennovoima kävi taisteluun ydinenergiasta

Karri Kokko
Talous 15.3.2008 06:48

Fennovoima kamppailee Fortumin ja Teollisuuden Voiman kanssa seuraavasta ydinvoimalasta. Hanketta vetävä Juha Rantanen lupaa kilpailua sähkömarkkinoille. Mitä mieltä olet, tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa?juha rantanen
Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen

Viikon puheenaihe: Haluatko lisää ydinvoimaa?

Teksti Teppo Tiilikainen
Kuva Kaisa Rautaheimo
(SK 11/2008)

Työt Olkiluodon kolmannen voimalayksikön työmaalla takkuavat pahasti, mutta Suomeen suunnitellaan hyvää vauhtia jo uusia ydinvoimaloita.

Rakennuttajista ei ole pulaa. Teollisuuden Voima havittelee neljättä reaktoria Olkiluotoon ja Fortum kolmatta Loviisaan. Kisassa on mukana myös uusi yrittäjä, suomalais-saksalainen Fennovoima, joka kaavailee uutta suurvoimalaa länsi- tai etelärannikolle.

Fennovoima perustettiin viime kesänä sen jälkeen, kun saksalainen energiajätti E.ON tuli mukaan suomalaisen teollisuuden ja sähköyhtiöiden valmistelemaan hankkeeseen. E.ONin oma ydinvoimahanke oli kaatunut Loviisassa. Yhtiö havitteli 112 hehtaarin merenrantatonttia Fortumin ydinvoimaloiden naapurista, mutta kauppa valmisteltiin huonosti. Läheisen Valkon kylän asukkaat huomasivat jäävänsä Säteilyturvakeskuksen määrittelemän suojavyöhykkeen sisään. He nousivat vastarintaan, ja hanke hylättiin lopulta kaupunginvaltuustossa.

E.ON ei luovuttanut. Yhtiö on varannut lähivuosien voimalaitosinvestointeihin 11 miljardia euroa, joista kolme miljardia on korvamerkitty Pohjoismaihin. Tähän haarukkaan mahtuu hyvin osuus Suomen kuudennesta tai seitsemännestä ydinvoimalasta.

Tornion sähkösyöppö

Päätös Fennovoiman perustamisesta syntyi nopeasti, sillä E.ON oli neuvotellut suomalaisten teollisuusyritysten ja alueellisten energiayhtiöiden kanssa yhteistyöstä jo ennen Loviisan hankkeen kaatumista.

Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen oli itsestään selvä valinta Fennovoiman hallituksen puheenjohtajaksi ja koko ydinvoimaprojektin keulakuvaksi. Outokumpu on tyytymätön sähkömarkkinoiden nykytilanteeseen. Sen Tornion terästehdas on Suomen suurin sähkön käyttäjä, mutta Outokummulle heruu vain murusia Olkiluodon uudesta voimalasta.

”Haluamme varmistaa, että saamme tulevaisuudessa riittävästi päästötöntä ja tasahintaista sähköä”, Rantanen perustelee aktiivista rooliaan.

Tapaamme Outokummun pääkonttorissa Espoossa. Rantanen korostaa, että Fennovoima on tervetullut toimija pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Se on uusi tuottaja, joka tuo alalle kaivattua kilpailua.

Rantanen arvelee E.ONin Loviisan valloituksen kaatuneen osittain siihen, että hanke miellettiin saksalaiseksi. Hänen mielestään tilanne on nyt toinen. Fennovoima on leimallisesti suomalaisen teollisuuden ja alueellisten sähköyhtiöiden projekti, jolle E.ON tuo uskottavuutta kansainvälisenä ydinvoiman osaajana.

E.ON omistaa Fennovoimasta kolmanneksen. Kaksi kolmasosaa osakkeista on teollisuusyritysten ja alueellisten energiayhtiöiden hallussa. Osakkaita on yhteensä 64 – mukana on suuria, paljon sähköä käyttäviä yrityksiä, kuten Outokumpu, Rautaruukki, Ovako, Boliden ja Componenta.

TVO ehtii ensimmäisenä

Uuden laitoksen rakentaminen edellyttää vuosien valmistelua monimutkaisen lupaprosessin takia. Teollisuuden Voimalle valmisteluaika on myös tarpeen, koska Olkiluodon työmaa syö yhtiön voimavaroja vielä pitkään.

Silti TVO on edennyt valmisteluissaan pisimmälle. Työ- ja elinkeinoministeriössä uskotaan, että yhtiö jättää hakemuksensa jo lähikuukausina. TVO käynnisti ympäristövaikutusten arvioinnin Olkiluodossa viime vuonna. Sen uskotaan valmistuvan juhannukseen mennessä.
Fortum tekee omaa selvitystään Loviisassa ja hakemusta odotetaan loppuvuodesta. Fennovoima käynnisti ympäristöselvitykset vasta reilu kuukausi sitten, joten paperit saadaan ministeriöön näillä näkymin vasta ensi helmikuussa.

Kilpailu on kova. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) mukaan hallitus päättää tämän vaalikauden aikana korkeintaan yhden suuren ydinvoimalayksikön rakentamisesta, koska sähkön kulutuksen kasvun uskotaan hidastuvan. Myös EU:n tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi syövät tilaa ydinvoimalta.

Rantanen ei hyväksy Pekkarisen perusteluja. Hänen mielestään Suomeen mahtuu hyvin kaksi uutta ydinvoimalaa vuoteen 2020 mennessä. Uutta kapasiteettia tarvitaan, koska hiilen polttoa pitää vähentää ilmastotavoitteiden takia. Myös vanhimmat ydinvoimayksiköt on pakko korvata 20-30 vuoden kuluessa.

”Sitä paitsi noin 15 prosenttia sähkön kulutuksesta perustuu nyt tuontiin. Voimmeko me laskea sen varaan, että Venäjältä saadaan sähköä tulevaisuudessakin?” Rantanen kysyy.

Keskustelu