EU-kielteisyys tipahti ennätysalas – paitsi perussuomalaisten joukossa

Talous 28.3.2012 13:15
ETLAn ja EVAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kommentoi EVAn arvo- ja asennetutkimusta Helsingissä 28. maaliskuuta 2012. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

EVAn asennetutkimus tuotti yllätystuloksen: peräti 55 prosenttia suomalaisista kannattaa maan jäsenyyttä EU:ssa. Vastustajia on vain 20 prosenttia.

Edes kaikki EU-jäsenyyden vastustajat eivät välttämättä toivo Suomen eroa EU:sta. Erolla on nimittäin vain 16 prosentin kannatus.

Vuonna 2011 myönteisesti jäsenyyteen suhtautuvien osuus oli vain 37 prosenttia, joten jäsenyyden kannatus on vuodessa kasvanut 18 prosenttiyksikköä. Myönteinen asenne on vahvistunut erityisesti kokoomuksen ja Rkp:n kannattajissa.

”Finanssikriisi, taantuma ja euroalueen velkakriisi ovat mahdollisesti vahvistaneet kansalaisten käsitystä EU-maiden keskinäisestä riippuvuudesta”, kommentoi EVAn ja ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä yllättävää asennemuutosta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnalla (EVA) on pitkä perspektiivi suomalaisten EU-asenteisiin. EU on ollut esillä EVAn kyselyissä jo vuodesta 1988 lähtien. Ensimmäisen EU:lle omistetun tutkimuksen EVA teki vuonna 1992.

Myös tutkimusraportin kirjoittaja Ilkka Haavisto arvioi, että EU-kielteisyys on vähentynyt viime vuosina Euroopan talousongelmien kärjistymisen myötä.

Nyt EU-jäsenyyden kannattajat jäävät vähemmistöön vain kolmen puolueen äänestäjissä. Nämä puolueet ovat perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto.

EU-kielteisyys liittyy entistä enemmän nimenomaan perussuomalaisiin. Kyseisen puolueen kannattajat ovat ainoa vahvan EU-negatiivinen joukko, jossa EU-jäsenyyden kannatus supistui entisestään.

EU-positiivisten osuus lisääntyi sosiaalidemokraattien ja keskustan kannattajakunnassa. Sama pätee myös vasemmistoliittoon ja kristillisdemokraatteihin. Vihreiden kannattajien EU-oppositio kasvoi; siitä huolimatta puolueen kannattajien selvä 60 prosentin enemmistö tukee EU-jäsenyyttä.

Markkaa ei haikailla takaisin

Runsaat puolet vastaajista ilmeisesti ajattelee, että vaikka Eurooppa on vaikeuksissa, EU:ta parempaakaan yhteistyömuotoa ja institutionaalista ratkaisua ei ole. Niinpä 52 prosenttia yhtyy ajatukseen, että EU on ainoa voima, joka voi ohjata ja hallita Euroopan kehitystä.

54 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että markka vaihdettiin euroon, ja 59 prosenttia pitää paluuta markkaan onnettomana vaihtoehtona.

Myönteinen perusasenne ei kuitenkaan sulje pois kriittisyyttä tai sekä hyvien että huonojen puolien näkemistä. Vain 47 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen meno rahaliittoon oli oikea ratkaisu. Toisaalta 49 prosenttia arvioi, että eurosta ja EMU-jäsenyydestä on nykytilanteessa Suomelle pikemminkin hyötyä kuin haittaa.

Ruotsalaiset tekivät viisaasti

Vastaajilta pyydettiin arviota myös Ruotsin ulosjäännistä. ”Ruotsalaiset tekivät viisaasti”, arvioi 42 prosenttia.

Suomen suhtautumista euromaiden tukemiseen pidettiin liian lepsuna. Liiallista myöntyvyyttä Suomen politiikassa näki vastaajista peräti 54 prosenttia ja liiallista torjuvuutta vain 9 prosenttia.

Entistä useampi arvioi, että Suomi on saanut äänensä hyvin kuuluviin EU:n päätöksenteossa. Tänä vuonna näin vastasi 42 prosenttia, kun taas 2011 vastaava osuus oli vain 16 prosenttia.

Toisaalta vain runsas kolmannes oli tyytyväinen nykyisen hallituksen EU-toimintaan. Seitsemän kymmenestä sanoi, että Suomen pitäisi ajaa omaa etuaan paljon nykyistä tiukemmin. Silti vain kolmannes olisi valmis siihen, että EU:n päätöksenteko halvaantuisi Suomen jarrutuksen takia.

Heikot maat ulos euroalueelta

Joka toinen piti toivottavana sitä, että heikoimmat euromaat irtaantuisivat eurosta.

Seitsemän kymmenestä vastaajasta torjui ajatuksen, että euromaille kuuluu yhteisvastuu jäsenmaiden talousongelmista. Toisaalta kaksi kolmasosaa hyväksyi sen, että EU-komissio saa oikeuden tarkastaa kansalliset budjetit.

Eurooppalainen identiteetti

Suomalaisten eurooppalainen identiteetti ei heilahtele samalla tavoin kuin suhde EU-jäsenyyteen. Joka toinen EVAn tutkimuksen vastaajista tuntee olevansa yhä selvemmin eurooppalainen.

EU:n liittovaltiokehitystä kannattaa vain runsas neljännes, mutta unionin yhteisellä ulkopolitiikalla on 54 prosentin tuki.

EVA kysyi vastaajilta myös heidän suhtautumistaan Natoon. Nyt kaksi kolmasosaa vastustaa Suomen jäsenyyttä Natossa. Vielä viime vuonna vastustajien osuus oli vain puolet.

Lue EVAn asennetutkimus kokonaisuudessaan täältä.