EU hajoaa, elleivät Irlanti ja Etelä-Euroopan maat saa talouttaan tasapainoon

Talous 21.11.2010 10:00

Irlannin talouskriisi hermostutti viime viikolla kansainväliset rahoitusmarkkinat pahanpäiväisesti. Yli puolet sijoittajista arveli uutistoimisto Bloombergin kyselyssä, ettei maa selviydy veloistaan.

EU:n presidentti Herman van Rompuy varoitti, että euroalue taistelee eloonjäämisestään. Hänen mukaansa koko EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei velkakriisiä saada hoidettua.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius on samaa mieltä. Hänen mukaansa valtionvelkojen korot ja luottovakuutusten hinnat nousevat, koska sijoittajat eivät luota myöskään Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian maksukykyyn.

”Pitemmän päälle tilanne uhkaa koko rahaliittoa ja euroa valuuttana”, Helenius sanoo.

Euromailla on velkaa yli 7 000 miljardia euroa. Se on lähes 80 prosenttia niiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Velkasumma kasvaa edelleen, sillä julkiset menot ylittävät tulot.

Viime keväänä sovitun tukijärjestelmän mukaan EU:n vakausrahasto EFSF hakee tarvittaessa rahaa markkinoilta ja välittää sen edelleen vaikeuksiin ajautuneille eurovaltiolle 5-6 prosentin korolla, jos ne eivät saa enää itse lainaa markkinoilta.

Sijoittajia huolestuttaa se, kuinka hätärahoituksen sääntöjä muutetaan, kun nykymuotoinen tukijärjestelmä päättyy 2013. Saksan ajaman mallin mukaan kriisimaita luotottavat pankit ja muut rahoittajat joutuisivat kantamaan sen jälkeen itse merkittävän osan luottotappiostaan.

Saksan vaatimus koetaan markkinoilla uhkaukseksi. Sijoittajat pyrkivät kiireellä eroon riskipapereistaan, eikä kukaan halua enää lainata ainakaan Irlannille, Kreikalle ja Portugalille.

Kreikan valtion kymmenvuotinen markkinakorko kohosi viime viikolla jälleen yli 11 prosenttiin. Irlannin vastaava korko on liikkunut kahdeksan ja Portugalin seitsemän prosentin tuntumassa. Saksa ja Suomi saavat rahaa edelleen 2-3 prosentin korolla.

Tilanne pakottaa kriisimaat jatkamaan rankkoja budjettileikkauksia. Se on erittäin hankalaa, kun taantuma pitkittyy ja työttömyys kasvaa.

”En tiedä, onko se poliittisesti ylipäätään mahdollista”, Helenius sanoo.

Kreikka pahassa pulassa

Helenius vertaa Euroopan velkakriisiä sipuliin, joka kuoriutuu kerros kerrokselta. Vuosi sitten Kreikan julkinen talous paljastui kuplaksi, ja nyt on menossa toinen kierros.

Rahoitusmarkkinat saatiin rauhoittumaan keväällä väliaikaisesti, kun EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kokosivat yhteisvoimin satojen miljardien eurojen tukilupaukset ja Euroopan keskuspankki ryhtyi ostamaan markkinoilta kriisimaiden velkakirjoja.

EU-maiden ja IMF:n takaama 110 miljardin euron laina on turvannut Kreikan maksukyvyn toistaiseksi. Kreikka on leikannut rajusti menojaan, mutta vajetta ei ole saatu kuriin, sillä budjetin tulopohja on pettänyt. Kreikan hallitus joutuu todennäköisesti neuvottelemaan taas lisäaikaa lainoilleen.

Irlannin kriisin taustalla on pitkän talousbuumin synnyttämä kiinteistökupla, jonka puhkeaminen aiheutti vakavan pankkikriisin. Asuntojen hinnat ovat romahtaneet muutamassa vuodessa yli 30 prosenttia ja työttömyys on kohonnut, mikä on ajanut irlantilaiset pahaan ahdinkoon.

”Irlanti pärjäsi hyvin niin kauan kuin talous kasvoi ja vienti veti”, Helenius sanoo. ”Mutta nyt julkinen talous on romahtanut, koska veropohja on aivan liian kapea.”

Irlannin hallitus on taannut Euroopan keskuspankin tuella miljarditolkulla ongelmaluottoja ja kansallistanut kiinteistömarkkinoilla pelanneita pankkeja. Lopullinen lasku nousee todennäköisesti jopa 80 miljardiin euroon.

Tilanne on ristiriitainen, sillä Irlanti on eräänlainen veroparatiisi. Takavuosien talousbuumi perustui matalaan yritysveroon, jolla houkuteltiin ulkomaisia investointeja.

Irlannilla on nykyisillä järjestelyillä peliaikaa ensi kevääseen asti. Sen jälkeen hallitus tarvitsee hätärahoitusta kymmeniä miljardeja euroja.

Budjettivaje nousee vuoden loppuun mennessä 30 prosenttiin ja kokonaisvelka sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta. Helenius arvelee kuitenkin, että Irlannilla on mahdollisuudet nousta jaloilleen, kun sen vienti alkaa aikanaan taas vetää.

Kreikan ja Portugalin tilanne on hankalampi, koska niiden kilpailukyky on mennyt. Brittiläinen HSBC-pankki arvioi, että koko korttitalo romahtaa, jos myös Espanja joutuu turvautumaan EU:n tukeen, sillä se on yksinkertaisesti liian suuri kansantalous pelastettavaksi.

Irlannin ja Portugalin rahoitustarpeet nousevat noin 120 miljardiin euroon vuosina 2011-2013, mutta Espanja tarvitsee samaan aikaan peräti 350 miljardia euroa uutta lainaa.

”Etelä-Euroopan maat selviytyisivät helpoimmalla eroamalla Euroopan rahaliitosta”, Helenius sanoo. ”Silloin ne voisivat devalvoida valuuttansa ja saada taloutensa sitä kautta tasapainoon.”