EU aikoo tiukentaa otettaan rahoituslaitoksista – Ampukaa ne alas!

Talous 28.6.2010 06:30

Ampukaa ne alas!Nyt on piru irti – ainakin pankkimiesten mielestä. Vaikuttaa siltä, että EU aikoo aivan tosissaan kiristää otettaan rahoituslaitoksista. Rahamaailman kaikki voimat onkin nyt pantu pirua kahlitsemaan.

Rahoitusalan merkittävin edunvalvoja on Institute of International Finance (IIF). Se suoltaa tutkimuksia ja mielipiteitä koko finanssimaailman puolesta. Näkökulma on pankkien.

Nyt IIF on laskenut pankkisääntelyn muutosten vaikutuksia euroalueen reaalitalouteen.

Lopputulos on se, että vireillä olevien muutosten seurauksena korot nousisivat ja euroalue menettäisi kymmenessä vuodessa viisi miljoonaa työpaikkaa ja neljä prosenttia kasvustaan.

Esimerkiksi pohjoismaisten pankkien etujärjestöjen toimitusjohtajat toistivat tätä väittämää kirjoituksessaan, joka julkaistiin viime viikolla Helsingin Sanomissa. Pohjoismaiset pankkilobbarit tosin myönsivät, ettei IIF ole ”onnistunut” arvioimaan ”paketin” myönteisiä vaikutuksia taloudelliseen vakauteen.

Minkä paketin? Mitään pakettia ei ole vielä olemassakaan.

On vain kaksi ”konsultaatiodokumenttia”, jotka niin sanottu Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi jo viime joulukuussa. Dokumentit ovat olleet lausuntokierroksella. Nyt rahoitusmaailman aseenkantajat ampuvat niitä vaivaa säästämättä seulaksi, ettei EU:n komissio vain tarttuisi komitean ehdotuksiin.

Ehdotuksia ei kuitenkaan ole tarkoituskaan ottaa käyttöön ennen kuin rahoituskriisi on ohi ja EU:n talous on elpynyt.

Baselin komitea antaa pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden sääntelystä vain suosituksia, mutta yleensä EU on niitä omassa direktiivissään noudattanut.

Nyt komitea ehdottaa pankkien omia pääomia ja likviditeettiä koskevien säännösten kiristämistä.

Likviditeetti tarkoittaa maksuvalmiutta ja -kykyä eli sitä, miten helposti ja nopeasti pankki voi tiukan paikan tullen muuttaa omaisuuttaan käteiseksi. Juuri pääomapuskurien puute ja hallitsematon likviditeettiriski ovat nykyisen rahoituskriisin keskeisimpiä syitä.

Korko nousee

Pankit Pohjoismaissa arvostelevat voimakkaimmin sitä, että pankille määrättäisiin vähimmäisomavaraisuus, joka ei riipu siitä, kuinka riskipitoisia sen saatavat ovat. Kieltämättä sääntö olisi epäreilu pankeille, jotka ovat pysyneet kaukana hasardihommista. Suomi on täynnä sellaisia osuus- ja säästöpankkeja.

Liikepankeille rohkeakin riskinotto kuuluu asiaan. Sitä varten pitää olla kunnon puskurit. Nyt pankkimaailman lobby väittää, että entistä ankarammat vakavaraisuus- ja omavaraisuusvaatimukset vievät pankeilta kyvyn rahoittaa esimerkiksi kasvua ja työllisyyttä tukevia investointeja.

Asian voi nähdä toisinkin. Uudet säännöt heikentävät pankkien osingonmaksukykyä.

Myös Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n, varapuheenjohtaja, Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan on huolissaan lisääntyvästä pankkisääntelystä. Hänenkin mielestään se nostaa korkoja ja heikentää rahan saatavuutta.

Jordan pelkää, että sijoittajat ovat kateissa, kun esimerkiksi Metsäliiton tytäryhtiö M-real ja muut suomalaisyhtiöt yrittävät uusia erääntyviä lainojaan. Jos jo vanhojen lainojen uusiminen tekee tiukkaa, niin mistä löytyvät rahat uusiin investointeihin?

Pelko on aiheellinen, mutta uusien sääntöjen lisäksi puute rahasta kasvaa ja rahan hinta nousee jo siksi, että eurooppalaiset valtiot taistelevat nyt yrityksien kanssa samoista sijoittajista.

Kuvitus Janne Tervamäki