Etlan Vesa Vihriälä: Kreikan yksityiset velat olisi pitänyt antaa kokonaan anteeksi

Talous 28.4.2012 08:00
Vesa Vihriälä, 56, aloitti työnsä Etlan toimitusjohtajana maaliskuussa. Sitä ennen hän on toiminut valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteerinä ja talouskomissaari Olli Rehnin kabinetin jäsenenä. Kuva Petri Kaipiainen.

Ulkopoliittinen instituutti julkaisi äsken raporttinne Federalismia vai markkinakuria? Se on analyysi siitä, miten talouskriisi pakotti euroalueen vahvistamaan talouspoliittista yhteistyötään.Joko euroalue on ottanut ratkaisevan askelen kohti liittovaltiota?

”Ei. Koordinaatiota on tiivistetty ja yhteisvastuuta on lisätty. Uusi koordinaatio rajoittaa kyllä huonoa käyttäytymistä, mutta se on yhä kaukana keskitetystä, liittovaltiomaisesta finanssipolitiikasta. Jäsenmaat voivat edelleen päättää budjetin sisällöstä ja rakenteesta.”

Joulun alla sovittu budjettikurisopimus asettaa julkisen talouden rakenteellisen alijäämän katoksi 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jotkut pelkäävät, että tämä velkajarru on liian tiukka ja estää järkevän elvytyksen. Ovatko he oikeassa?

”Velkajarru ei ole kohtuuttoman ankara. Muutos on itse asiassa pieni verrattuna vakaus- ja kasvusopimuksen aikaisempaan tavoitteeseen. Kysymys on ’rakenteellisesta alijäämästä’, josta on siis eliminoitu suhdannetilanteen vaikutus. Tavanomaisesti laskettu alijäämä voi vaihdella suhdannetilanteen mukaan.”

Eräät ekonomistit arvostelevat sitä, että ongelmamaiden – erityisesti Kreikan – saaman tuen ehdot ovat liian ankarat. Eivätkö vaaditut leikkaukset vain syvennä kriisiä?

”Tiukat ehdot ovat tarpeen, jotta kreikkalaisilla olisi riittävä kannustin välttää holtitonta käyttäytymistä ja panna taloutensa kuntoon.”

”Tosin en usko, että Kreikan velkasaneeraus meni riittävän pitkälle. Nyt leikattiin 75 prosenttia yksityisistä veloista. Ne olisi pitänyt kuitenkin antaa anteeksi kokonaan ja jättää jäljelle vain velat julkisille velkojille. Siltikään Kreikka ei olisi päässyt liian helpolla.”

Mutta eikö tiukka talouspolitiikka tukahduta kasvua?

”Finanssipolitiikan kiristäminen vaikuttaa kieltämättä kokonaiskysyntään. Toisaalta, jos sitä ei tehtäisi, luottamus heikkenisi ja seurauksena voisi olla vielä jyrkemmin paheneva kierre. Ongelmamaat eivät voi missään tapauksessa jatkaa niin kuin ennenkin. Esimerkiksi Espanjan korkojen viimeaikaisen nousun painavin syy on se, että markkinat eivät luota talouspoliittisten toimenpiteiden riittävyyteen, ei se, että toimet olisi ylimitoitettu.”

Millainen on lähiajan skenaario, jos Espanja ei selviäisi ilman muiden apua?

”Uskon että EKP laajentaisi likviditeetin tarjontaa. Lisäksi Espanjan pankkisektorille ohjattaisiin rahoitustukea Espanjan pankkien pääomittamiseksi uudelleen, jotta ne selviäisivät, jos kiinteistömarkkinoilta tulisi isoja tappioita. Jos tämä ohjelma ei riittäisi, tarvittaisiin isompi paketti, johon ERVV:n ja EVM:n koko rahoituskapasiteetti vain vaivoin riittäisi.”

Entä pitkän tähtäyksen vaihtoehdot, jos kriisi jatkuu? Federalismi vai markkinakuri?

”Yritetään pärjätä mahdollisimman pitkälle nykyrakentein, koska uudet askelet ovat vaikeita. Mutta jos tilanne kärjistyy, perusvaihtoehdot ovat harppaus kohti federalistisempaa euroaluetta tai luottaminen markkinakuriin eli velkajärjestelyn mahdollisuuteen.”

”Yhteisvastuun laajentaminen on poliittisesti vaikeaa, koska Euroopan maiden välillä ei ole aidon federalismin edellyttämää solidaarisuutta. Perustamissopimuksen muuttaminen olisi myös pitkä prosessi, eivätkä kaikki maat välttämättä haluaisi tehdä uutta integraatioloikkaa. Suomessa tällainen keskustelu olisi yhtä merkittävä kuin taannoinen debatti eurojäsenyydestä.”