Esko Kiesi ja johdattelevat kysymykset - näin naiset miehistä ja autoista

autot
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miten vertailisit autoja ja miehiä? Näin naiset vastasivat samoihin kysymyksiin, jotka esitettiin Audi-pomo Esko Kiesille.

Esko Kiesi

Esko Kiesi – syntinen vai syntipukki? Kiitos laajan uutisoinnin, useimmat meistä tietävät tapahtumien kulun pääpiirteissään. Audin myyntijohtaja Kiesiä haastateltiin Anna-lehden erikoisnumeroon, joka oli suunnattu markkinointiväelle.

Helsingin Sanomien nostettua Kiesin sitaatteja yleisempään julkisuuteen aihe työntyi jopa tv-uutisiin. Nettipalstojen keskustelijat ryhtyivät kiskomaan giljotiinia. Mies tuomittiin sovinistiksi ja Audi sovinistien autoksi. Pitkän uran tehnyt Kiesi pahoitteli sanojaan julkisesti ja erosi.

Kiesin perään jäivät kaikumaan eräät hänen kokonaisuudesta irrotetut haastatteluvastauksensa.

“Autoja on olemassa moniin eri käyttötarkoituksiin niin kuin naisiakin.”

“Nainen menettää usein muotonsa, jos hänellä on alle seitsemän senttimetrin korot.”

“Nainen on tarkoitettu (…) pitämään miestä hyvänä ja olemaan haluttava.”

“Kun nainen kieltäytyy silittämästä tai siivoamasta, voisi karrikoidusti sanoa, että suhde vetelee viimeisiään.”

Harva tietää, mitä Kiesiltä kysyttiin. Alkuperäisestä jutusta selviää, että jos olivat vastaukset sovinistisia, niin olivat kysymyksetkin – naistenlehden naispuolisen toimittajan esittäminäkin.

Mitä naiset vastaisivat samoihin kysymyksiin? Olisivatko vastaukset olennaisesti korrektimpia kuin Kiesin vastaukset?

Kokosin pienen testiryhmän. Esitin eräitä samoja kysymyksiä, joita Kiesille artikkelin mukaan esitettiin. Vain sukupuolet muutin: naiset miehiksi ja päinvastoin.

Aloitetaanpa.

Kuinka vertailisit autoja ja miehiä keskenään?

“Molemmissa on nahkaverhoilu.”

“Ärhäköitä, aggressiivisia.”

“Auton merkitys ja sen tuoma tunne on mitätön mieheen verrattuna.”

“Enpä osaa ollenkaan. Autollahan vain ajetaan.”

“Auto, kuten mies, voi olla olemukseltaan maskuliininen tai heiveröinen, kuten miehen, myös maskuliinisen auton pitää olla muotoilultaan “harteikas”. Pyöreät, muhkeat kaaret tekevät autosta feminiinisen, mutta nykyautoissa niitä on vähän.”

Kuinka moni myyntipäällikkö olisi vastannut, että ei lähde tällaiseen leikkiin, koska eihän miehiä/naisia saa esineellistää?

Kysymys johdatti enemmistön testiryhmästä fyysisten ominaisuuksien vertailuun. Siinä he eivät eronneet olennaisesti Kiesistä, joka vertasi jousitusta ja pyöriä naisen nilkkoihin ja kenkiin (joissa on hyvä olla vähintään seitsemän sentin korot).

“Kontekstissa, jossa ihminen on käytännössä saanut kenkää verrattuaan naisia autoihin, on aika pysäyttävää, että häneltä on tosiaan kysytty ‘kuinka vertaisit naisia autoihin'”, kommentoi eräs testihenkilöistä.

Mitä miehiltä voi oppia liikenteessä?

“Kenties parkkeeraustaitoja.”

“Taitavilta kuskeilta sukupuolesta riippumatta voi oppia rauhallisuutta ja malttia. Huonot kuskit toimivat esimerkkinä siitä, miten en halua käyttäytyä liikenteessä.”

“Joukkoon sulautumista.”

“On hyviä kuskeja, jotka osaavat toimia sujuvasti isossa ryhmässä, mutta pääasiassa oppi on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.”

“Taskuparkin – useimmat miehet tuntuvat hallitsevan sen, useimmat naiset eivät. Sen sijaan paljon on esimerkkejä, mihin miehistä ei pidä ottaa mallia: laiska vilkunkäyttö on selvästi miehinen tapa ja maantieajossa älyttömät, suuren joukon tasaista matkantekoa haittaavat jono-ohitukset ja ylinopeutta perässä roikkuminen isolla autolla leimaavat juuri miesautoilijoita (useimmiten perässä muuten roikkuu eräs ruotsalaisvalmisteinen farmari tai katumaasturi, ei suinkaan Audi).”

Jotkut naiset osaavat ajaa ja toiset eivät, sanoi Kiesi, ja sääntöjä naiset pystyvät noudattamaan halutessaan paremmin. Mutta onko hän sitä mieltä, että miehet ovat parempia kuskeja kuin naiset? Voimme aavistaa, mutta emme voi tietää, koska ei häneltä sitä kysytty.

Miten käsityksesi miehistä on muuttunut sitten tyttövuosien?

“Tasavertaisemmaksi. Luulin pienenä, että miehet ja naiset ovat hirveän erilaisia. Oli erikseen miesten ja naisten ammatit, kotityöt, vaatteet ja elämät.”

“Hiomattomat timantit ovat kauneimpia.”

“Naiset ovat osittain osallistaneet miehet hellan ja lastenhuoneen väliin liiaksi ja niin, että mies on hukannut oman miesidentiteettinsä. Miehet voivat pahoin. Muutos on ollut liian raju ja nopea nuoremmalle sukupolvelle (vanhempi sukupolvi ei ole muuttunut). Aiheuttanut pahoinvointia sekä ahdistusta. Rooliristiriitojen purkautuminen on hallitsematonta. Voisin naisena perustaa miestensuojeluliikkeen.”

“Avartunut: on tosiaankin olemassa hyvinvoiva sovinistinen maailmankatsomus, johon törmäämästä itse säästyin pitkään. Oikeastaan se katsomus on vain konservatiivinen: on miehen ja on naisen rooli. Ja jos tämä käsitys jaetaan yksityisessä parisuhteessa, niin sehän voi olla ihan tyydyttävä ja onnellinen. Miehet voivat olla feministejä, mutta kyllä naisenkin pitää saada olla sovinisti, jos hän haluaa.”

Tämän kysymyksen kohdalla Kiesi kuvailee, kuinka hänelle on iän myötä tullut tärkeämmäksi naisen naiseus ja esitti käsityksensä siitä, mihin nainen on tarkoitettu (“kuten pitämään miestä hyvänä ja olemaan haluttava”). Hän sanoo myös, että “on hyvin tärkeää, että minulla ja naisellani on paljon yhteistä, esimerkiksi samantasoinen koulutus ja arvomaailma”.

“Arvostan myös suuresti sitä, että nainen silittää paitani, tässä eleessä on paljon symboliikkaa. Kun nainen kieltäytyy silittämästä tai siivoamasta, voisi karrikoidusti sanoa, että suhde vetelee viimeisiään.”

Jälkimmäinen virke on tulkittu suurin piirtein ohjenuoraksi ihmiskunnalle, vaikka Kiesi puhuu vain itsestään. En saa kuvaa alistetusta naisesta, joka silittää ja siivoaa pellolle lentämisen pelossa, vaan naisyksilöstä, joka itse haluaa silittää ja siivota. Lienee luonnollista, että suhteen vedellessä viimeisiään kumpikaan ei vaivaudu tekemään toiselle rakkauden tekoja.

Mihin kiinnität miehessä ensimmäiseksi huomiota?

“Kasvoihin ja siihen, saako miehestä mukavan ja älykkään vaikutelman.”

“Iloisuuteen, tapaan ottaa kontakti.”

“Käsiin.”

“Ulkonäköön, kropan hallintaan, liikkeiden sulavuuteen.”

“Vartaloon, ryhtiin, vaatetukseen, olemuksen sopusuhtaisuuteen.”

Kiesi kuvaili, kuinka hänen katseensa kulkee naisen vartaloa pitkin alhaalta ylös. Testiryhmä oli pääosin aivan yhtä ulkonäkökeskeinen. Kysymys johdattelee paitsi tärkeimpään aistiin, näköaistiin, myös suoraan tilanteeseen, jossa toista ihmistä katsotaan nimenomaan vastakkaisen sukupuolen edustajana. Vastauksista ei voi päätellä, että vastaaja katsoo tällä silmällä jokaista naapuria, vastaantulijaa, asiakasta tai uutistenlukijaa.

Kuinka mies hurmataan?

“Iloisuudella ja ulkonäöllä.”

“Annetaan miehen luulla hurmanneensa sinut.”

“Hänen huomioimisensa fyysisenä, hyvä ruoka, kaikki ne naiselliset keinot joita on käytössä. Liian älyllinen keskustelu pitää jättää suhteen myöhempään vaiheeseen.”

“Näyttämällä oman itsensä, yrittämättä hurmaamista erityisesti hurmaa juuri sen oikean. Yleisesti auttavat kuitenkin hymy, reippaus, kosketus ja kiinnostuminen: anna kenen tahansa ihmisen loistaa erikoisalallaan, niin hän alkaa pitää sinusta.”

Kiesin mukaan nainen hoidetaan puhumalla. Miehen tulee tunnistaa naisen mielentila ja rakentaa tilannetta niin, että nainen kiinnostuu. Laskelmointi on yhtä lailla testiryhmän vastausten henki.

Haastattelun muutkin kysymykset edustavat juuri samaa maailmankuvaa, josta Kiesiä nyt haukutaan:

Mitä olet oppinut naisten sielunelämästä? Kuinka kauan pystyt olemaan ilman naisseuraa?

Kuka nainen on vaikuttanut sinuun eniten? Mikä sinussa on naisten aikaansaannosta?

Mitä nainen ei saa sinulta anteeksi? Pahimmat tuskat, jotka olet kärsinyt naisen vuoksi?

Voiko naisen kanssa olla vain ystävä? Mikä on naisen paras ikä?

Totuus sinusta, jota et haluaisi kuulla naisen suusta?

Mistä nainen ei selviä ilman sinua? Mikä naisellisen taidon haluaisit oppia?

Mitä piirrettä et siedä naisessa? Suurin virhe naissuhteissasi?

Minkälaisia lahjoja annat naiselle? Minkälaisena toivot naistesi muistavan sinut?

Entäpä voiko naista kohdella kuin miestä?

Kysymystä tuskin olisi esitettu käänteisenä ja naiselle. Ikään kuin olisi luonnonlaki, että mies kohtelee ja nainen on kohdeltava. Ja että kaikki miehet kestävät esimerkiksi kovempia sanoja ja suurempaa nöyryyttämistä kuin kukaan nainen. Kysymys itsessään on varsinainen sukupuolen perusteella leimaamisen kukkanen.

Niin on vastauskin. Tässä yhteydessä julkaistiin Kiesin kohun kannalta raskauttavin sitaatti: hänestä naiset pärjäävät usein huonommin johtaja-asemissa, koska he käyttävät tunteita vääränlaisissa tilanteissa, jolloin tunne menee usein järjen edelle. Siis hänen mielestään usein, “mutta poikkeuksiakin on.”

Hyvin epäkorrekti ajatus nyky-Suomessa, mutta ilmeisen aito omakohtaisiin kokemuksiin perustuva mielipide – ja niitähän häneltä koko artikkelissa kysyttiinkin?

Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Aiheesta lisää
Audin naiskohu: Brändille tullutta vahinkoa ei vielä tiedetä (Suomenkuvalehti.fi 2.9.2009)
Kiesi-keissi ei ole feministinen voitto (Suomenkuvalehti.fi 3.9.2009)
Audi-Kiesi -kuluttajaprotesti: tätä täytyy saada lisää! (Suomenkuvalehti.fi 3.9.2009)