Ennakkoluulot haittaavat Venäjän-kauppaa: ”Syynä venäläisyys, ei osaaminen”

Talous 9.11.2010 17:00
Moskova Suomalaisten saattue matkalla Moskovaan. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Suomalaisten ja venäläisten yritysten yhteistyö on usein kovan työn takana. Suomalaisyrityksissä esiintyy rasismia ja Venäjän-kaupassa tunteet vaikuttavat vahvasti.

Prisma Consulting Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kinnulalla on käsissään tuore Aira Vehaskarin tekemä EVA-raportti, jossa pohditaan, miksi koulutettujen ulkomaalaisten työurat eivät urkene Suomessa. Raportin mukaan kansainvälisten osaajien hyljeksiminen työmarkkinoilla on tappiollista elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. (Lue raportti pdf-tiedostona.)

”Allekirjoitan raportin täysin. Kokemukseni työelämässä on, että kaikki raportin löydökset pitävät paikkansa”, Kinnula sanoo.

Työssään Kinnula arvioi palveluntoimittajia ja teknologioita sekä johtaa it-projekteja pohjoismaisille suuryhtiöille. Kinnulan kokemukset yhteistyöstä venäläisten kanssa ovat positiivisia. Hänen yhtiönsä arviointitaulukoista käy ilmi, että juuri venäläiset yhtiöt erottuvat positiivisesti tietotaidossa. Lisäksi palvelun hinta on puolet halvempi pohjoismaisiin yhtiöihin verrattuna.

”Asenteissa on korjattavaa”

Helsingin Sanomien teettämän tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen pelkää Venäjää. Kinnulan mukaan heitä riittää yritysmaailmassakin.

Hänen mukaansa tunnepuoli korostuu erityisesti Venäjän-kaupassa. Aira Vehaskarin mielestä suomalaiset pelkäävät uusia toimintatapoja ja esimerkiksi kielikysymyksen yliarvostus johtuu työnantajien ennakkoluuloista.

Kinnula uskoo suomalaisten vierastavan ulkomaalaisia ja erityisesti venäläisiä. Hän sanoo, että suurin osa ei tiedosta, mitä he asiassa vierastavat eivätkä tiedä, mikä Venäjän riskiluokitus on esimerkiksi talousasioissa.

Kinnulan mukaan venäläisiin yrityksiin suhtaudutaan pääosin joko välinpitämättömästi tai epäuskoisesti. Hänen mielestään taustalla on uskomus, että kyvykkyydet ja älykkyys jakaantuvat valtio- ja kulttuurirajojen mukaan. Yleensä yhteistyöstä kieltäytyvät yritykset käyttävät syynä riskejä.

”Riskiarvioiden tekeminen pysyy tiettyyn pisteeseen asti faktoissa, kunnes kulttuuriset ja historialliset seikat nousevat esille. Kysymys on siitä, pystyykö suomalainen herra X arvioimaan venäläistä neutraalisti, vai näkeekö hän perinteisen taskuvarkaan”, Kinnula sanoo.

Tekijä X

Kinnula toimii projektinjohtajana, ja hänen tehtäviinsä kuuluu myös arvioida asiakkaalle palvelun toimittajia. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa pudottamiseen kelpaa mikä tahansa syy, ja siinä vaiheessa venäläiset yhtiöt yleensä putoavat.

”Pudottamisen perusteet eivät aina liity niihin tekijöihin, joilla asiakas perustelee lopullisen valintansa, vaan johonkin muuhun. Puhumme tekijästä X, joka on kulttuurivieraus. Ja tätä tapahtuu suomalaisissa suuryrityksissä”, Kinnula naurahtaa.

Kinnulaa on väitetty puolueelliseksi ja osaamattomaksi näkemystensä vuoksi. Hän on törmännyt suoraan rasismiin suurissa ja keskisuurissa suomalaisissa yrityksissä.

”Minulle on sanottu parikin kertaa, että asiakas ei halua venäläistä toimittajaa. Syynä on ollut venäläisyys, ei osaaminen. Toisessa näistä tapauksista yhtiöllä oli paljon liiketoimintaa Venäjällä, mutta yhtiö sanoi ’ei missään tapauksessa’ venäläiselle toimittajalle. Niitä ei voinut tuoda edes ensimmäiseen tarjouspyyntövaiheeseen. Kun venäläiset eivät ole paikalla, heitä ryssitellään ja heidän tekemistään mustamaalataan tai halveksitaan.”

”Venäläinen yritys varmistaa kilpailun”

Pääosa Kinnulan tuntemista venäläisistä pitää suomalaisista ja vieroksuu korkeintaan kieltämme. Kinnulan mielestä ongelmat johtuvat yhteisen toimintamallin puutteesta. Esimerkkinä hän mainitsee hallintokulttuurien erot. Lisäksi puolin ja toisin esiintyy luottamuspulaa. Vierastaminen vaikuttaa silti useimmiten rajan tällä puolella.

”Tosiasia on, että tarvitsemme lisää työvoimaa muualta, sillä eläköityminen on niin suurta. Venäläinen yritys Suomen markkinoilla varmistaa kilpailun, mikä on hyvä asia. Saamme lisää tietotaitoa ja korkea elintaso säilyy”, Kinnula sanoo.

Hän uskoo vakaasti, että Venäjästä tulee Suomen suurin kauppakumppani seuraavan sukupolven aikana.

”On välttämättömyys, että Venäjän-kauppa lisääntyy. Toivon, että avoin ja positiivinen suhtautuminen vieraisiin asioihin lisääntyisi. Se johtaa automaattisesti siihen, että negatiivinen suhtautuminen Venäjään kuihtuu.”

Aiheesta muualla
Venäjän-kauppa aiheuttaa eniten harmaita hiuksia (Taloussanomat)