Energia liian kallista köyhille

Silja Lanas Cavada
Talous 23.5.2009 13:00

Euroopan köyhät haluavat korkeampaa minimipalkkaa ja edullisempaa sähköä.

Köyhyys Euroopassa

Tuula Kuusisto ripusti Suomen vähävaraisten viestin EU:lle 2010 toivepuuhun. Kuva Juha Roininen / EUP-Images

Euroopan köyhyysverkoston, EAPN:n ja Euroopan komission köyhyysseminaari on erityislaatuinen tapahtuma. Se kokoaa yhteen EU:n ja jäsenvaltioiden edustajia sekä itse köyhiä eri maista. Viime viikolla Brysselissä, Egmontin kaupunkipalatsissa, 150 köyhää tai syrjäytynyttä ilmaisi huolensa ja toiveensa EU:n päättäjille.

Teemana oli asuminen ja sen ongelmat. Viestejä oli lähes yhtä monta kuin jäsenvaltioitakin. Ja kaksipäiväisen tapaamisen aikana myös hermostuttiin.

”Asumisen ongelmista energia nousi yllättäen esille useissa puheenvuoroissa. Vähävaraiset kokevat sähkön hinnan kohtuuttoman korkeaksi. Suomi toivoi enemmän pieniä, kohtuuhintaisia asuntoja”, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston koordinaattori Veikko Väisänen summasi.

Tasavertainen kohtelu

Euroopassa on noin 78 miljoonaa vähävaraista. Työssäkäyvistä kahdeksan prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Keskimääräistä enemmän köyhyyttä kokevat lapset ja vanhukset.

Talouskriisin myötä työttömyys kasvaa kaikissa 27 jäsenmaassa. Tänä ja ensi vuonna Euroopassa odotetaan olevan jo 8,5 miljoonaa työtöntä.

Tuula Kuusistosta tuli köyhä, kun lama iski edellisen kerran Suomeen.

Hän menetti työnsä, kun hänen markkinointi- ja myyntialan yrityksensä meni nurin. Kuusisto oli kolmekymppinen. Seurasi vuosien työttömyys- ja sairastelukierre.

Vuonna 2002 Kuusistolta löytyi iso kasvain. Fyysisiä oireita oli siihen asti hoidettu masennuslääkkeillä.

”Toivon, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistetaan. Etuuksien hakeminen on tehty köyhille liian monimutkaiseksi”, hän sanoo.

”Lisäksi pitäisi valvoa, että köyhät saavat julkisella puolella asianmukaista hoitoa ja tasavertaista kohtelua. Köyhällähän ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon.”

Suomen valtuuskunta otti esille myös kaikkein köyhimpien liian alhaisen toimeentuloturvan tason sekä ehdotti EAPN:n ja komission yhteistä vaihto-ohjelmaa Euroopan köyhille. Sen avulla Euroopan vähävaraiset voisivat oppia toisiltaan tapoja selvitä ja tuoda tätä tietoa takaisin omiin kotimaihinsa.

Suomessa asiat ovat eurooppalaisittain hyvin. Suomi kuuluu EU-maiden neljän vähiten köyhyyttä kokevan kärkeen. Lapsiköyhyys on Euroopan matalin.

Etelä- ja Itä-Euroopalla ei mene yhtä hyvin. Eniten ja syvintä köyhyyttä kärsivät Irlannin lisäksi muun muassa uudet jäsenmaat, kuten Bulgaria ja Romania.

Korkeampi minimipalkka

Ciprian Nicolasta tuli köyhä, kun hänen vaimonsa kuoli kolme vuotta sitten. Hän menetti työnsä ja jäi seitsenvuotiaan pojan yksinhuoltajaksi.

Nicola asuu lapsensa kanssa valtion tukemassa asuntolassa Koillis-Romaniassa. Se on maan köyhintä aluetta.

Asunnossa ei ole vettä, sähköä, lämpöä – eikä ikkunoita.

”Minimipalkka on Romaniassa vain sata euroa kuussa”, Nicola kertoo tulkin välityksellä. ”Joka kuukausi joudun miettimään, ostanko ruokaa, vai maksanko terveyspalveluista.”

Romanian valtuuskunnan viesti EU:lle on selvä: minimipalkkaa on saatava nostettua, jotta pientuloisten ei tarvitsisi tinkiä peruspalveluista.

EU:n mukaan ihminen elää köyhyysriskissä, jos hänen tulonsa jäävät alle 60 prosenttiin maan mediaanitulosta. Tilastot laahaavat jäljessä, ja lukuja on vaikea verrata toisiinsa elintasoerojen takia.

Italian valtuuskunta nosti esille Euroopan suurimman vähemmistön, romanien ongelman.

”Se miten romaneja kohdellaan Italiassa, on ihmisarvoa loukkaavaa. Häpeän olla italialainen”, valtuuskunnan edustaja selvitti.

”Taistelu köyhyyttä vastaan on muuttunut Berlusconin hallituksessa taisteluksi köyhiä vastaan. Tarvitsemme nyt EU:lta selkeämpää tukea.”

Päätöstäysistunnossa myös Saksan valtuuskunnan edustaja hermostui: samoja asioita on jauhettu vuodesta toiseen, eikä EU ole saanut juuri mitään aikaiseksi köyhien eteen.

Kuten laskettua sähkön ja lämmön hintaa.