Ekonomistiarvio: USA:n finanssikriisi muistuttaa Suomen lamaa

Jyrki Jantunen
Talous 11.9.2008 08:12

Suomen 1990-luvun laman taustalla oli pitkäaikainen luottohuuma, jossa vähäteltiin riskejä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman arvioi, että juuri tässä on finanssimarkkinoiden nykykriisin ja Suomen laman yhtäläisyys.Fannie Mae Washington

Fannie Maen pääkonttori Washingtonissa USA:ssa. Yhdysvaltain hallitus otti haltuunsa asuntoluottopankit Fannie Mae ja Freddie Mac 7. syyskuuta 2008. Pankkeja uhkasi konkurssi asuntolainakriisin vuoksi.

Erojakin tietysti on.

”Nyt pulma on globaalinen, ei vain yhtä maata koskeva”, Korkman huomauttaa.

”Ja Suomen kriisissä oli ainakin kolme maakohtaista taustatekijää, jotka syvensivät kriisiä.”

”Ne olivat ensinnäkin pääomaliikkeiden ja rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen, joka tapahtui onnettomana ajankohtana ja väärässä järjestyksessä sekä ilman muun talouspolitiikan tukea; toiseksi Neuvostoliiton sortuminen; ja kolmanneksi hirttäytyminen ns. vakaan markan linjaan”, Korkman sanoo.

Hyvä päätös,
mutta…

Johtavat suomalaiset suhdanne-ekonomistit pitävät Fannie Maen ja Freddie Macin pelastusoperaatiota positiivisena ja suorastaan välttämättömänä.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtaja Pasi Holmin mukaan se rauhoittaa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita; toisaalta se ei kuitenkaan ole riittävä toimi, koska kansainvälinen epävarmuus säilyy taantumaa enteilevien uutisten virratessa jatkuvasti eri puolilta maailmaa.

Kuitenkin Korkman arvioi, että päätös aiheuttaa myös periaatteellista ja poliittista pohdintaa vielä pitkään.

”On kumma, että valtiovalta aina joutuu tulemaan ylilyönteihin ja tyhmyyksiin syyllistyvien finanssimarkkinoiden apuun.”

”Kuinka teknisesti sofistikoidut ja tolkuttoman hyvin palkatut meklarit voivat kuvitella, että kiinteistöjen hinnat aina vain nousevat?” hän pohtii.

Samoin valtiovarainministeriön pääekonomisti Jukka Pekkarinen arvioi myös kriittisesti jättipankkien haltuunottoa.

”Rahoitusmarkkinoiden vastaisen kehityksen ja valvonnan kannalta ratkaisu on ongelmallinen.”

Hänen mukaansa se uhkaa ruokkia moral hazardia, toisin sanoen vastuutonta riskinottoa, joka perustuu käsitykseen, että julkinen valta pelastaa sijoittajat, jotka ovat ottaneet vaarallisia riskejä.

”Jotta tämä ongelma lievenisi, on erittäin tärkeää, että osakkeenomistajat ja pelastettujen laitosten johto näyttävät tässä tapauksessa saavan näpeilleen.”

Teksti
Kustaa Hulkko

Kuva
Manuel Balce Ceneta / AP / Lehtikuva

Lisää aiheesta
Asuntoluottopankkeja kansallistettiin USA:ssa: markkinat riemastuivat päätöksestä (SK netti 8.9.2008)
Asuntoluottokriisin juurilla (SK netti 17.7.2008)
Kupla joka puhkesi (SK netti 24.8.2007)
Totuus hiipii esiin (SK netti 24.8.2007)

Keskustelu