Eduskuntatyö: Valiokunnissa mennään käymään, ei olemaan

SK:n toimitus
Talous 9.10.2009 10:48

Selvästi alle puolet eduskunnan valiokuntien kokouksista on alusta loppuun päätösvaltaisia, kertoo Suomen Kuvalehden tuore selvitys.

Taulukko

Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa (SK 36/2009), että kansanedustajat osallistuvat eduskunnan valiokuntatyöskentelyyn melko ahkerasti. Tulokseen päädyttiin tutkimalla valiokuntien poissaolotilastot tällä vaalikaudella. Edustaja merkitään läsnä olleeksi, jos hän on kokouksessa hetkenkin.

Kun valiokuntien pöytäkirjoja tutkitaan päätösvaltaisuuden näkökulmasta, paljastuu kuitenkin, että totuus on vähemmän ruusuinen.

Pöytäkirjat osoittavat, että kokouksien meno ja meininki on usein kuin hollituvassa: edustajat osallistuvat nimenhuutoon ja sen jälkeen esityslistan ensimmäisen asian käsittelyyn tai he tulevat ja menevät ees taas tai piipahtavat paikalla jossain vaiheessa istuntoa.

Eduskunnan 16 valiokuntaa ovat pitäneet tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä yhteensä 864 kokousta, joista reilusti alle puolet, 362, on ollut alusta loppuun päätösvaltaisia. Valiokunnan kokous on päätösvaltainen, kun siellä on paikalla vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä. Joskus päätösvaltaisuus menee vasta lopussa, kun tärkeät asiat on käsitelty, mutta toisenlaisiakin esimerkkejä on paljon.

Tänä vuonna pidetyistä kokouksista 65 on ollut kokonaan päätösvallattomia. Toisinaan kokouksissa on jouduttu jopa turvautumaan tilapäisiin puheenjohtajiin, kun sekä varsinainen puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat olleet poissa.

Valiokuntien toimivuus ja päätösvaltaisuus on olennaista esimerkiksi siksi, että kaikki edustajat mainostavat niiden kokouksia tärkeimmäksi osaksi eduskuntatyötä.

Valiokunnissa on eroja

SK:n selvityksestä käy ilmi, että eri valiokuntien työskentelytavat poikkeavat toisistaan suurestikin.

Osassa valiokunnista edustajat käyvät tunnollisesti nimenhuudossa, mutta haihtuvat sen jälkeen kuka minnekin. Esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ollut nimenhuudon jälkeen päätösvaltainen 55 kokouksessa 56:sta, mutta vain 23 kertaa siellä on ollut tarpeeksi edustajia koko kokouksen ajan.

Hallintovaliokunta, joka käsittelee esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät kysymykset, on ollut nimenhuudossa päätösvaltainen 68 kertaa 71:stä, mutta kokonaan päätösvaltainen vain 18 kokouksessa.

”Meillä otetaan kaikki päätösasiat alkuun. Aina on saatu päätösvalta, silloin kun sitä tarvitaan”, toteaa valiokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk).

”Voi olla niin, että kun on samassa valiokunnassa useampi kuuleminen, väki vähenee loppupuolella. Mutta hallintovaliokunnalla on tänä vuonna yli sata kokousta, eikä minkään asian käsittely ole viivästynyt siksi, että olisi ongelma päätösvallan kanssa.”

Ulkoasiainvaliokuntaa on vaikea saada päätösvaltaisena koolle edes nimenhuutoon. Se on onnistunut nykyisillä valtiopäivillä toistaiseksi vain joka kolmannessa kokouksessa.

Tulevaisuusvaliokunta, joka kuului pahnanpohjimmaisten joukkoon jo poissaolotilastovertailussa, on myös päätösvaltaisuutensa kanssa ongelmissa. Mutta koska valiokunnan jäsenet itsekin luonnehtivat sitä lähinnä keskustelukerhoksi, jonka vastuulla eivät suoraan ole minkään hallinnonalan asiat, ei päätösvaltaisuuden puuttumisella ehkä ole niin dramaattisia vaikutuksia.

Toisaalta eduskunnasta löytyy myös valiokuntia, joiden työmoraali on kaikin tavoin moitteeton. Maa- ja metsätalousvaliokunta on kokoontunut 62 kertaa, ja melkein jokainen kokous on ollut alusta loppuun päätösvaltainen.

”Meillä on hyvä henki ja rakentava työskentelyilmapiiri, kaikki tällainen vaikuttaa”, valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) selittää.

Valtiovarainvaliokunnan kaikki 29 kokousta ovat olleet koko ajan päätösvaltaisia, mutta tämä selittyy osittain sillä, että siellä ja suuressa valiokunnassa – toisin kuin muissa valiokunnissa – myös varajäsenet osallistuvat säännöllisesti istuntoihin.

Myös liikenne- ja viestintävaliokunta saa vähintään tyydyttävän arvosanan. Sen kokouksista 71 prosenttia on ollut alusta loppuun päätösvaltaisia.

Iltapäivällä muuta menoa

Edes käsiteltävien asioiden tärkeys ei aina houkuttele edustajia paikalle. Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnalla on tänä vuonna ollut viisi täysin päätösvallatonta kokousta. Niistä peräti neljässä esityslistalla on yhtenä asiana ollut valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko.

Kun turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsiteltiin viime huhtikuussa puolustusvaliokunnassa, vain seitsemän jäsentä oli vaivautunut paikalle kuuntelemaan pääministeri Matti Vanhasen (kesk) näkemyksiä.

Talousvaliokunta on puolestaan joutunut käsittelemään päätösvallattomana muun muassa kauppojen aukiololakia, innovaatiopoliittista selontekoa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa.

Kolme neljästä päätösvaltaisuutensa kanssa suurimmissa ongelmissa olevasta valiokunnasta eli talous-, hallinto- ja ulkoasiainvaliokunnat kokoontuvat kaikki iltapäivisin.

”Aamupäivävaliokunnat ovat ehkä helpompia päätösvaltaisuuden osalta, koska erilaisia tapaamisia, tapahtumia, kokouksia ja seminaareja on päivän päälle enemmän”, aamupäivisin kokoontuvaa valiokuntaa johtava Leppä arvelee.

Teksti Tuomo Lappalainen ja Leena Sharma

Keskustelu

Ja demokratian alamäkilaskun vauhti senkuin kiihtyy. Samassa paperilehdessä sivulla 59 selvitetään kuinka säätiöt ostavat vaikutusvaltaa.