Baltian talouskriisi horjuttaa Ruotsia

Teppo Tiilikainen
Talous 13.7.2009 07:00

Euron suosio kasvaa taantuman syventyessä.

Ruotsi ja euroKuvitus Janne Tervamäki

Ruotsin keskuspankki elvyttää taloutta lähestulkoon nollakoroilla. Se laski viime viikolla ohjauskorkonsa yllättäen puolesta prosentista 0,25 prosenttiin. Kruunun arvo putosi saman tien prosentin verran suhteessa euroon ja dollariin.

Kruunu on kokenut kovia, sillä Baltian maiden talouskriisi horjuttaa voimakkaasti Ruotsin taloutta. Kruunu on menettänyt noin viidenneksen arvostaan suhteessa euroon.

Kesäkuun lopulla yhdellä eurolla sai jo yli 11 kruunua. Heinäkuun alussa kruunu vahvistui taas jonkin verran, kun EU lupasi vapauttaa Latvialle jo aiemmin luvatun 1,2 miljardin euron lainaerän. Sen lisäksi Latvia toivoo saavansa Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä 200 miljoonaa euroa. Niiden avulla akuutti rahoituskriisi siirtyy syksyyn.

Kruunun heilahtelun taustalla ovat ruotsalaispankkien kovat riskit Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Luottotappiot saattavat nousta luottokantaan suhteutettuna jopa suuremmiksi kuin Suomessa 1990-luvun alun laman aikana.

Swedbankilla ja SEB:llä on Baltiassa yhteensä 34 miljardin euron lainavastuut, joista osa on yrityskauppojen perintöä. Swedbank osti muutama vuosi sitten Baltian suurimman pankin, Hansapankin ja SEB jo sitä ennen Eesti Ühispankin. Nordean tilanne on helpompi, sillä se on laajentunut Baltiassa maltillisemmin.

Baltian maissa talouskriisin taustalla on liian vahva valuutta. Viron kruunu, Latvian lati ja Liettua liti on sidottu euron arvoon, eikä sidoksesta aiota luopua, koska se romuttaisi haaveet Euroopan rahaliiton jäsenyydestä.

Markkinoilla on huhuttu jo pitkään devalvaatioista, mutta keskuspankit vakuuttavat, ettei siinä olisi mitään järkeä. Valtaosa yritysten ja kotitalouksien lainoista on otettu euroissa, joten devalvaatio kasvattaisi velkoja entisestään.

Euron suosio kasvaa

Ruotsin keskuspankki on tukenut kruunua parhaansa mukaan. Se ryhtyi kasvattamaan valuuttavarantoaan jo toukokuun lopulla lainaamalla Ruotsin valtiokonttorilta yhdeksällä miljardilla eurolla ulkomaisia valuuttoja.

Kesäkuussa se lainasi Euroopan keskuspankilta vielä kolme miljardia euroa. Luotto on osa sopimusta, jonka mukaan Ruotsi voi lainata tarpeen vaatiessa EKP:ltä jopa kymmenen miljardia euroa, vaikka se ei ole rahaliiton jäsen.

Ruotsi liittyi EU:n jäseneksi samaan aikaan Suomen kanssa, mutta se jättäytyi euroalueen ulkopuolelle kansanäänestyksen jälkeen. Noin 56 prosenttia ruotsalaisista vastusti tuolloin siirtymistä euroihin.

Maailmantalouden kriisi on kuitenkin muuttanut tilannetta – rahaliiton kannattajien ja vastustajien puntit ovat nyt lähestulkoon tasoissa. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 42 prosenttia ruotsalaisista kannattaa euroa, 43 prosenttia vastustaa sitä ja 15 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Kannatus on suurinta Etelä-Ruotsissa, esimerkiksi Höganäsin kaupunki käyttää jo euroja kruunujen rinnalla ja muutkin kaupungit harkitsevat samaa. Myös Pohjois-Ruotsin Haaparannassa voi maksaa euroilla.

Pääministeri Fredrik Reinfeldtin mukaan Ruotsi ei aio järjestää uutta kansanäänestystä tällä hallituskaudella. Todennäköisesti tilannetta harkitaan uudelleen ensi vuoden valtiopäivävaalien jälkeen. Päätökseen vaikuttaa tietysti se, kuinka Ruotsi selviytyy taantumasta euroalueeseen verrattuna.