Balancion ja parempi rahankäyttö – ”800 euroa meni parkkisakkoihin”

Talous 18.3.2011 13:10
Jussi Muurikainen Jussi Muurikainen. Kuva Balancion.

Mitä ihmettä olen tehnyt lokakuussa? Uppo-outo palvelu kertoo minulle, että olen tuolloin käyttänyt monta sataa euroa enemmän rahaa kuin tavallisesti.

Lähempi tarkastelu paljastaa, että kysymys on samalle kuulle sattuneista eläin- ja hammaslääkärin vastaanotosta. Olen näköjään myös maksanut jäännösveroeräni kerrankin ajoissa.

Mätkyihin heräsi myös oman talouden hallintaa tarjoavan Balancionin perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Muurikainen, jonka postiluukusta tupsahti maksumuistutus viitisen vuotta sitten. Lasku oli lähtöisin verottajalta ja summa 7 000 euroa.

Pian kävi ilmi, että kyseessä oli vasta puolikas vielä maksamattomasta jäännösverosta. Varsinaisen laskun lähettäminen oli vain sattunut verottajalta unohtumaan.

”Se oli aika pysäyttävä kokemus”, Muurikainen sanoo nyt. Tuolloin oma talous muuntui pikavauhtia Excel-taulukoiksi.

Nyt omat tulot, menot, lainat ja säästöt piirtyvät pylväsdiagrammeiksi, trendeiksi ja piirakkakuvioiksi Balancionissa. Se on palvelu, jonka avulla kuka tahansa voi hallita ja havainnoida omaa talouttaan. Sillä on tällä hetkellä kuutisentuhatta käyttäjää.

Turvallista tiedonsiirtoa?

Voiko näin tehdä? Onko tämä laillista? Voiko tähän luottaa?

Balancionin toiminnan alkumetreillä epäluuloiset kysymykset ovat tulleet tutuksi.

Tietoturvakysymykset ja -riskit ovat nykyisin kiinteä osa tavallisten ihmisten arkea. Ajatus omien tulojen ja menojen tutkailusta muualla kuin omassa verkkopankissa oli uusi ja epäilyttäväkin.

Muurikaisen äänestä kuulee, että hän on vastannut tietoturva-aiheisiin kysymyksiin useaan kertaan.

Hän painottaa, ettei Balancion – kolmas osapuoli – tallenna esimerkiksi käyttäjän verkkopankkitunnuksia itselleen. Ne kuuluvat käyttäjälle.

”Verkkopankin kirjautumistiedot eivät tallennu Balancioniin. Palvelu hakee tilitietoja ainoastaan käyttäjän luvalla. Kaikki saadut tiedot kryptataan, eikä niitä näe selkokielisessä muodossa kukaan muu kuin käyttäjä itse”, Muurikainen toteaa.

Kun tietoa siirtyy verkkopankista Balancioniin, se turvataan HTTPS-suojauksen voimin. Samanlainen suojaus on käytössä muun muassa silloin, kun käyttäjä asioi verkkopankissaan.

Rekisteröintiin tarvitaan toimiva sähköpostiosoite, kunnon salasana ja kaksi turvakysymystä vastauksineen. Esimerkiksi käyttäjän nimeä, puhelinnumeroa tai henkilötunnusta ei tarvita.

Parempaa rahankäyttöä

Miten haluan käyttää rahani? Kuluuko minulla rahaa johonkin täysin turhaan? Olisiko minun mahdollista nipistää rahaa säästöön?

Nämä ovat Jussi Muurikaisen mukaan niitä ydinkysymyksiä, joihin Balancionin avulla voi hakea vastausta.

”Ei meitä kiinnosta muuttaa ihmisiä kirjanpitäjiksi tai köyhistää ketään”, Jussi Muurikainen sanoo. ”Tavoitteenamme on auttaa heitä kuluttamaan omien arvojensa mukaan – siihen, mikä on heille tärkeää.”

Suomalaisilla kotitalouksilla löytyy petrattavaa myös ikävämmistä syistä. Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2009. Lähes kolmen miljardin luottokorttiveloista valtaosa kuuluu kotitalouksille.

Vaikka luottokorttien myynti väheni edellisvuoteen verrattuna, luottotappiota kertyi lähes 50 miljoonaa euroa. Se oli puolet enemmän kuin vuonna 2008.

Maksuhäiriömerkintöjä on nykyisin yli 300 000 suomalaisella. Merkintöjen määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina, kertoo Asiakastieto. Vaikutusta lienee niin lamalla, huolettomalla lainanotolla kuin pikavipeilläkin.

Jussi Muurikainen uskoo, että on mahdollista oppia entistä parempaa rahankäyttöä seuraamalla tuloja ja menoja konkreettisesti näyttöpäätteeltä.

”Huomasin taannoin maksaneeni yli 800 euron edestä parkkisakkoja”, Muurikainen kertoo. Monesta pysäköintivirheestä olikin kertynyt yllättävän iso rahareikä.

Itse tajuan käyttäväni hävyttömän suuria summia kahviin. Kenties aamuisen take away -annoksen voisi joskus jättää ostamatta ja malttaa töihin asti.