Tehtaan sylissä

Uusikaupunki rakentaa kymmenien miljoonien sivistys- ja hyvinvointikeskusta. Osaa kaupunkilaisista hirvittää.

talous
Teksti
Samuel Nyroos
Kuvat
Anni Koponen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaupunginlahden rantaa on remontoitu viime vuosina edustuskuntoon.

Viimeisin lisäys on tarinapollarit, jotka kertovat Uudenkaupungin merellisestä historiasta: Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lontooseen on seilattu tekemään kauppaa.

Nyt suuntana on Saksa. Uudenkaupungin suurin työllistäjä, Valmet Automotiven autotehdas on rikkonut viime vuodet tuotantoennätyksiään valmistaessaan Mercedes-Benz-autoja Daimler-yhtiölle.

Kaupunginvaltuutetut Heikki Wala (Pro Uusikaupunki) ja Seppo Laine (Yksi Uusikaupunki) asettuvat valokuvaajan eteen.

”Mahdutaanko me Heikki samaan kuvaan?”

”Eiköhän me mahduta. Me ollaan kaikesta samaa mieltä.”

”Aijaa. Tommosta mä en muistanutkaan.”

Vitsailun takana on poliitikkojen erimielisyys sivistys- ja hyvinvointikeskuksesta, Sihystä. Kaupunki on käynnistänyt historiansa kalleimman rakennushankkeen epävarmassa taloustilanteessa koronan keskellä.

”Liian iso ja liian kallis kompleksi meidän kylään”, Laine sanoo.

Lokakuisen aamun uutisista molemmat iloitsevat. Tehdas on tiedottanut palkkaavansa 400 uutta työntekijää.

 

Heikki Wala (kuvassa vasemmalla) ja Seppo Laine ovat Uudenkaupungin valtuutettuja. Wala istuu myös kaupunginhallituksessa.

Vuonna 2017 Uudessakaupungissa vietettiin kaupungin 400-vuotispäiviä täynnä tulevaisuudenuskoa. Valmet Automotive oli aloittanut suuren rekrytointikampanjan. Vuodessa tehtaalle palkattiin yli 2 000 uutta työntekijää.

Presidentti Sauli Niinistö puhui Pakkahuoneen torilla. Hän kertoi vaikuttuneensa tehtaan työntekijöiden osaamisesta mutta muistutti, että pienemmät paikkakunnat ovat alttiita rajuille vaihteluille. Hän viittasi myös kotikaupunkiinsa Saloon , jossa oli koettu ensin suuren työllistäjän Nokian menestyksen ja sitten yhtiön romahduksen vaikutus kaupunkiin.

Vuonna 1968 perustettu autotehdas on Suomen suurin teollinen työpaikka henkilöstön määrällä mitattuna. Yhdessä tehtaassa on lähes puolet kaikista Uudenkaupungin työpaikoista.

Kaupungissa on totuttu sopimusvalmistamisen syklisyyteen. Vuoden 2017 jälkeen työntekijämäärä nousi parhaimmillaan yli 4 000:een. Huhtikuussa 2020 tehdas joutui keskeyttämään tuotantonsa, koska korona oli pysäyttänyt tavarantoimitukset Euroopasta. Työttömyysaste pomppasi yli 30 prosenttiin.

Vaikka tuotanto käynnistyi hiljalleen uudestaan, kesäkuun lopulla tehdas ilmoitti lomauttavansa yli 1 000 työntekijää. Elo-syyskuussa tehdas kutsui lomautetut autonrakentajat takaisin töihin.

Syksyllä työttömyysaste on ollut kymmenen prosentin paikkeilla. Valtion tukien ansiosta kaupungin ennustetaan jäävän tänä vuonna vain miljoona euroa miinukselle.

Lomautuksia oli ollut jo ennen koronaa. Vuonna 2019 verotulot jäivät 1,8 miljoonaa euroa odotetusta. Alijäämää tuli noin kolme miljoonaa euroa.

 

Tulevaisuudenuskoa tihkuneena vuotena 2017 aloitettu Sihy-hanke on nostattanut myös vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa.

Keskukseen on tarkoitus rakentaa uudet tilat päiväkodille, peruskoululle, lukiolle, musiikkiopistolle, kansalaisopistolle, oppilashuollolle, nuorisotyölle, digitaaliselle omatoimikirjastolle, kaupunkiverstaalle, uimahallille ja monitoimihallille.

Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén arvelee, että autotehtaan jättirekrytoinnit vauhdittivat Sihy-hankkeen edistämistä.

Uuden keskuksen tieltä puretaan vanhoja koulurakennuksia sekä uimahalli. Arvela-Hellén vastusti aluksi uudisrakentamista.

Erityisesti 1950-luvulla rakennetun Viikaisten koulurakennuksen julkisivun pilariaiheet, isot ikkunat ja rappauksen elävöittämä pinta olisivat tehneet rakennuksesta säilyttämisen arvoisen.

Hän on kuitenkin tyytyväinen tämänhetkiseen suunnitelmaan.

“Viikaisten fiilistä on saatu tuotua uudisrakennukseen.”

Keväällä 2020 valtuusto päätti yksimielisesti hankkeen urakoitsijaksi SRV Rakennuksen. Sen suurin omistaja on vuorineuvos Ilpo Kokkilan perheen sijoitusyhtiö Pontos, joka omistaa myös lähes 40 prosenttia Valmet Automotivesta.

Sihy aiotaan toteuttaa elinkaarimallilla. Rakentaminen vie 58 miljoonaa euroa. Lisäksi SRV vastaa rakennuksen kunnossapidosta 20 vuoden ajan. Kaupungilla on optio viidestä lisävuodesta. Kokonaishinta voi siis nousta lähes sataan miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi: Uudenkaupungin verotulojen arvioidaan olevan 2020 noin 64 miljoonaa euroa.

Seppo Laine toimi vielä keväällä äänestyksen aikaan SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Kesäkuussa hän erosi valtuustoryhmästä ja perusti yhden miehen Yksi Uusikaupunki -ryhmän. Yksi syy eroon oli erimielisyys Sihy-hankkeesta. Laineen mukaan alun perin puhe oli enintään 50 miljoonaan euron projektista, mutta siitä lipsuttiin. ”Osa päättäjistä sokaistui hienoista suunnitelmista.”

Hanke tarkoittaa kaupungille noin kolmen miljoonan euron vuosittaista lisävelvoitetta. Laineen mukaan palveluista joudutaan säästämään ja edessä on veronkorotuksia.

Yksi huolenaihe on SRV:n huono taloustilanne. Laine pelkää, että lisäkustannuksia syntyy, jos SRV menee hankkeen aikana konkurssiin.

Heikki Wala oli kaupunginhallituksen puheenjohtajana käynnistämässä hanketta.

”On se paljon rahaa, mutta siihen kokoon nähden se ei ole paha hinta”, hän sanoo.

”Lisätöiden osuus voi olla vaikka kymmenen prosenttia. Tilaaja tekee muutoksen, niin palveluntarjoaja nostaa hintaa”, Laine haastaa.

”Se on niin hyvin suunniteltu, että ei tarvitse tehdä muutoksia.”

”Noin isossa projektissa niin hyvää suunnitelmaa olekaan. Siit mä laitan vaik pääni pantiksi.”

Hankintapäätöksestä on tehty valituksia Turun hallinto-oikeuteen. Tavoitteena on, että rakennustyöt aloitetaan ensi kesäkuussa.

 

Jari Siivonen (vas.), Raisa Huhtaniemi ja Pekka Koskelin viettivät taukoa huoltoasemalla.
Jari Siivonen (vas.), Raisa Huhtaniemi ja Pekka Koskelin viettivät taukoa huoltoasemalla.

”Mä oon aina sanonut, että Uki on tämmönen ihme pussinpohja.”

Jari Siivonen, Raisa Huhtaniemi ja Pekka Koskelin istuvat Uudenkaupungin Teboilin kahvipöydässä. He kertovat autotehtaan nousukiidon näkyvän kaupunkikuvassa. Yhä useammin kaduilla kuulee jotain muuta kieltä kuin suomea, ja liikenne on lisääntynyt.

”Ennen ei välttämättä tarvinnut joka risteyksessä jarrutella”, sanoo Koskelin.

Uudessakaupungissa asuu nyt noin 15 300 asukasta. Lisää haluttaisiin.

#UKI20300 – Oikeenlaista kemiaa on kaupungin vuonna 2018 laaditun strategian nimi – sekä viittaus paikallisen suuruuden, Neon 2 -yhtyeen hittikappaleeseen. Strategian mukaan vuonna 2030 väkiluvun pitäisi olla 20 300. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan luku tulee olemaan rutkasti pienempi, 15 383.

Vuonna 2017 jättirekrytoinnit käänsivät kyllä väkimäärän nousuun, mutta sittemmin suunta on vaihtunut. Kun uusia asukkaita ei ole virrannut odotetusti, myös toivotut verotulot ovat jääneet saamatta.

Iso osa tehtaalle palkatuista ei ole muuttanut Uuteenkaupunkiin. Moni kulkee töihin esimerkiksi Turusta tai Porista.

Laitilassa asuvan Huhtaniemen mukaan se ei ole ihme. ”Mä oon aina sanonut, että Uki on tämmönen ihme pussinpohja.”

Ainakaan alkuun vuokra-asuntoja ei olisi Uudessakaupungissa riittänytkään tuhansille uusille asukkaille. Uusille työntekijöille rakennettiin yhden ja kahden hengen moduuliasuntoja. Ne eivät innostaneet lapsiperheitä muuttamaan.

”Eiks just ollu lehdes, et asuntotilanne on hyvä”, Siivonen sanoo.

Muuttohalun puute ei ole vain Uudenkaupungin ongelma. Taloustutkimuksen kyselyssä vain seitsemän prosenttia 25–64-vuotiaista suomalaisista ilmoitti, että haluaisi muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle. Neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Muutto suuntautuu kasvukeskuksiin.

Koronaepidemian vuoksi autotehtaalla on vierailukielto. Parkkipaikalta tavoitetaan Niko Mäkinen, jonka työvuoro on juuri päättynyt. Hän aloitti työt autotehtaalla viime vuonna ”täysin vahingossa”.

”Siskon mies on täällä töissä. Hän sanoi, että pistä paperit tulemaan.”

Tehdas koulutti Mäkisen työtehtäväänsä eli autojen takavalojen asentamiseen.

Mäkinen muutti Porista Uuteenkaupunkiin, kun aamuvuoroihin herääminen ja matkaaminen alkoi tuntua liian raskaalta.

Nyt hän aikoo muuttaa takaisin Poriin.

”Tämä on aika pieni paikka. Mä en tunne täältä oikein ketään muita kuin työkavereita. Niitten kanssa en oikein jaksa olla vapaa-ajalla.”

 

Niko Mäkinen muutti töiden takia Porista Uuteenkaupunkiin.
Niko Mäkinen muutti töiden takia Porista Uuteenkaupunkiin.

Kokenut kuntapoliitikko Wala muistelee 1980-lukua, jolloin vasemmisto halusi rakentaa kaupunkiin uimahallin, oikeisto taas kulttuurikeskuksen. Lopulta Uuteenkaupunkiin rakennettiin molemmat.

”Silloinhan kaikki näytti vielä hyvältä”, Seppo Laine sanoo.

1990-luvun lamassa tehdas kertoi isoista irtisanomisista, telakka kaatui. Työttömyys nousi yli 30 prosenttiin, ja kaupunki palkkasi työttömäksi jääneitä.

Pelkästään tehtaan varaan kaupungin tulevaisuutta ei haluta nytkään rakentaa. Strategiaan on kirjattu tavoitteeksi ”monipuolistuva ja kasvava elinkeinotoiminta”.

Laineen mielestä kaupungin johto ei ole hyödyntänyt riittävästi autotehtaan hyviä vuosia uusien yritysten houkuttelemiseksi. Uusien yritystonttien kaavoittamisesta oli kyllä puhetta valtuustokauden alussa.

Valtuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että kaupunki on yhä täysin riippuvainen tehtaasta.

 

Kaupunginjohtaja Atso Vainion mukaan Uusikaupunki on vedenjakajalla: joko näivetytään tai kukoistetaan. Kiistelty Sihy on satsaus kukoistukseen.

”Tällä me profiloidutaan dynaamisena seutukaupunkina, joka on ajan hermolla.”

Vainion mukaan investointi lisää kaupungin pito- ja vetovoimaa.

”En väitä, että jatkossakaan tänne muutetaan sen takia, että meillä on hienot koulut ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Mutta jos niitä ei ole, voidaan jättää muuttamatta.”

On arvioitu, että ”mersuhuuma” on vauhdittanut Sihyä. Vainion mukaan se ei kuitenkaan ole ollut ratkaisevaa: korjausvelkaan olisi pitänyt puuttua joka tapauksessa.

Uudet rakennukset suunnitellaan vuosikymmenten tarpeita varten. Vainion mukaan silloin ei voi tuijottaa pelkästään autotehtaan kulloistakin tilannetta.

Vainio myöntää, että Sihy asettaa kaupungin talouden koetukselle. Hanketta ei ole kuitenkaan laskettu kaupungin kunnianhimoisen asukastavoitteen varaan.

Tavoitetta hän pitää yhä realistisena, mutta se edellyttää maahanmuuton lisääntymistä. Eikä maailma kaadu, jos tavoitteeseen ei päästä, Vainio sanoo. Silloin Uudessakaupungissa on vain vähemmän palveluita.

 

Vaikka strategiaan on kirjattu tavoitteeksi monipuolistaa kaupungin elinkeinoelämää, Vainion mukaan ensin pitää varmistaa kaupungissa jo toimivien yritysten menestyminen.

Uudenkaupungin satamaan on investoitu viime vuosina. Toimiva satama on elinehto autotehtaalle.

Vahva symbioosi Suomen suurimman tehtaan kanssa on kaupungille sekä etu että haitta.

“Se on ongelma, jonka aika moni muu kunta haluaisi itselleen.”

Vainion mukaan kaupunki pyrkii aktiivisesti hankkimaan uusia yrityksiä sijoittamaan liiketoimintaansa Uuteenkaupunkiin.

Uudenkaupungin tulevaisuus ei ole pelkästään kaupungin omien ratkaisujen varassa, vaan paljon riippuu valtakunnallisista päätöksistä. Kaupungistumisen myötä lisääntyy alueiden välinen kilpailu, josta moni kunta on Vainion mukaan jo pudonnut kyydistä.

Vainio kiittää hallitusohjelmaa siitä, että siinä tunnistetaan alueiden erilaisuus. Ongelmana on hänen mielestään edelleen se, että Suomella ei ole selkeää tavoitetta sen suhteen, miten kaupungistuminen huomioidaan erilaisten alueiden kehittämisessä.

Hallitusohjelmassa todetaan, että yksittäisillä päätöksillä voi olla usein ratkaiseva merkitys seutukaupungin elinvoimalle.

Yksi Uudellekaupungille tärkeä toimenpide on viime hallituskauden aikana aloitettu Turku–Uusikaupunki-raidevälin sähköistys, jonka on määrä valmistua ensi vuonna. Sähköistys palvelee erityisesti Uudessakaupungissa sijaitsevaa Yaran lannoitetehdasta.

Nyt Uudessakaupungissa haaveillaan, että tulevaisuudessa ratavälille saataisiin jälleen henkilöliikennettä.

“Meillä on vielä toivoa ja mahdollisuuksia ja pelimerkkejä.”

Juttuun on haastateltu myös Valmet Automotiven viestintäpäällikköä Mikael Mäkeä.