Aulangon henki

Karri Kokko
Talous 5.2.2007 10:54

Suomen henkiseen ilmapiiriin on saatu uutuus, ”Aulangon henki”. Se syntyi marraskuussa, kun kuutisenkymmentä asiantuntijaa pohti teknisen korkeakoulutuksen strategiaa ja päätyi konsensukseen.

Aulangon raporttia työstetään tällä viikolla Tekniikan Akateemisten Liiton ja Uuden Insinööriliiton seminaarissa. Jos raportin kapulakieli saadaan selvälle suomelle, odotettavissa on kiivas keskustelu siitä, kuka suomalaisia korkeakouluttaa ja miten.

Raportissa todetaan suomalaisen teknisen koulutuksen vahvuudeksi yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, mutta ongelmat ovat koulutuslaitoksen sisällä. Työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on epäselvä ja koulutusjärjestelmän ”alueellinen kattavuus on liiankin hyvä”.

Tuollaiset kannanotot ennakoivat, että ammattikorkeakoulujen asema ja korkeakoulujen määrä nousevat keskusteluun entistä näkyvämmin. Ovatko yliopistomme rahvaanomaistumassa vai ovatko ne liian elitistisiä? Tarvitaanko Rovaniemellä tai Joensuussa yliopistoja? Panostetaanko koulutuksen määrään vai laatuun? Kuinka hovikelpoisiksi ammattikorkeakoulut pääsevät niin sanotussa tiedeyhteisössä. Mikä on ammattikorkeakoulu englanniksi, University of Applied Sciences, vai jotain muuta?

Nykyisen tapainen kahtiajako teoreettisen ja käytännönläheisen opetuksen välillä halutaan raportissa säilyttää ainakin vuoteen 2015 saakka, mutta tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä halutaan tehostaa erityisesti tilojen, välineiden ja opetusresurssien käytössä.

Eräänä ratkaisuna teknisen koulutuksen tehostamiseksi Aulangolla pohdittiin konsernimallia, jossa toimialat jaettaisiin valtakunnallisesti esimerkiksi koulutus- ja tutkimusalojen tai elinkeinoelämän klustereiden mukaisesti.

Raportissa halutaan vähentää teknisen korkeakoulutukseen otettavien opiskelijoiden määriä, koska nykyiset määrät ylittävät koulutuksen resurssit ja työmarkkinoiden tarpeet. Kun yliopistojen kynnystä nostettaisiin, ammattikorkeakouluihin riittäisi entistä tasokkaampia hakijoita. Kun sekä opiskelijoiden taso että opetuksen laatu nousisivat, sisäänottojen supistamisesta huolimatta valmistuvien insinöörien ja diplomi-insinöörien määrä voisi jopa kasvaa.

Teksti Jukka Ukkola

Keskustelu