Asuntovelallisten kipuraja löytyi – tällaisen lainan sillä saa

Talous 12.4.2010 11:40
Kiinteistömaailman välittäjä Petri Ingman esitteli Helsingin Pengerkadulla sijaitsevaa pikkukaksiota mahdolliselle ostajalle keskiviikkoiltana 24. maaliskuuta 2010. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

1225 euroa kuussa.

Jos OP-Pohjolan asuntobarometriin on uskominen, tuo summa on suomalaisen asuntovelkaisen mielestä jo liian suuri kuukausierä. Sopivana lyhennyksenä tutkimukseen haastatellut ihmiset pitivät keskimäärin 782 euron lyhennystä.

Mutta millaisella lainalla kipurajaa lähestytään? Finanssivalvonta suosittelee, että asuntolainoja laskeskeltaisiin kuuden prosentin korolla. Sillä korolla ja asuntobarometrin mukaan sopivana pidetyllä laina-ajalla (noin 18 vuotta) saa hieman yli 160 000 euroa velkaa.

Ja mitä tällä rahalla sitten saa? Helsingissä valikoima asettuu 28 neliön (yksiö Ruoholahdessa) ja 99 neliön (neliö Kontulassa) väliin. Tampereella tuolla rahalla tarjotaan jo omakotitaloa, tosin remontoitavaa. Jyväskylästä summalla saa uusia rivitaloasuntoja ja Oulussa valikoimaa riittää omakotitaloista 1920-luvun kerrostalokaksioon. Nämä esimerkit ovat peräisin Etuovi.com-verkkopalvelusta.

Kalliita kämppiä? Riippuu paikasta ja vertailukohdasta

Ovatko asunnot kalliita? OP-Pohjolan asuntobarometrin tuloksista voi päätellä jotain.

Sen mukaan suomalaisista 34 prosenttia pitää asuntoja kalliina tai erittäin kalliina. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla hintoja pitää liian kovina 52 prosenttia vastaajista. Ei ihme, sillä pääkaupunkiseudulla neliöhinta vanhassa kerrostaloasunnossa loppuvuonna 2009 oli keskimäärin 3132 euroa – muun Suomen vastaava luku on 1507 euroa. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu on myös ollut muuta maata nopeampaa.

Jotain kertoo se, että suhteellisesti edulliset Hitas-asunnot saivat ihmiset Helsingissä virastotalon ulkopuolelle viikonlopuksi jonottamaan. Satakunta asuntoa varattiin loppuun puolessa tunnissa.

Kalleuskin riippuu siitä, mihin asuntojen hinnannousua vertaa. Tilastokeskus kertoo, että asuntojen hinnat ja ihmisten palkat ovat kasvaneet suurin piirtein samaa tahtia. Työssäkäyvälle asunto maksaa suhteessa palkkaan suurin piirtein saman verran kuin vuonna 1983.

Jos taas asuntojen hintoja verrataan hintojen nousuun yleensä (kuluttajahintaindeksi), asunnot ovat kallistuneet selvästi kiivaampaa vauhtia.