Armeija säästää – ja käyttää miljardeja Horneteihin

Talous 18.2.2012 17:01
hornet-hävittäjä Ilmavoimien Hornet-kalustoon on alkuperäisen hankinnan jälkeen käytetty ja aiotaan käyttää lähes 1,5 miljardia euroa. Rahamäärällä pyritään pitämään Hornetit käyttökunnossa ja iskukykyisinä koko niiden 30-vuotisen elinkaaren ajan. Kuva Ville Tuokko / Ilmavoimat.

”Puolustuksemme uskottavuuden ratkaisee se, kuinka hyvin pystymme varustamaan sodanajan joukot.”

Näin kommentoi puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen radiohaastattelussa pelkoja, joiden mukaan kuuden varuskunnan lakkauttaminen ja noin 2 200 työpaikan karsiminen jollakin tavalla uhkaisi Suomen puolustuksen uskottavuutta.

Sodanajan joukkojen varustaminen edellyttää nykyaikaista sotilasteknologiaa, jonka jatkuva kallistuminen on yksi suurimmista syistä monien maiden asevoimien leikkauksiin. Suomessa oiva esimerkki tästä on kallein asejärjestelmämme, ilmavoimien Hornet-kalusto.

Siihen on alkuperäisen hankinnan jälkeen käytetty ja aiotaan käyttää lähes 1,5 miljardia euroa. Rahamäärällä pyritään pitämään Hornetit käyttökunnossa ja iskukykyisinä koko niiden 30-vuotisen elinkaaren ajan. Se vaikuttaa puolustuksemme uskottavuuteen olennaisesti enemmän kuin puolustusvoimien toistaiseksi julkistetut säästösuunnitelmat.

Lisäkuluja ja päivitystä

Suomi tilasi melkein tasan 20 vuotta sitten keskellä hyytävää taantumaa 64 Hornetia, joista 62 on yhä käytössä. Hankinnan vakuutettiin maksavan korkeintaan 13 miljardia markkaa eli 2,17 miljardia euroa.

Arvio ylitettiin 46 prosentilla, sillä loppujen lopuksi hinta kohosi 3,16 miljardiin euroon. Itse tavara maksoi suunnilleen sen verran kuin arvioitiinkin (2,34 miljardia euroa).

Isot lisäkulut syntyivät valuuttakurssimuutoksista (262 miljoonaa euroa) ja indeksimaksuista (453 miljoonaa), jotka tulevat vielä nostamaan jälkihankintojenkin hintaa. Alkuperäisen Hornet-hankinnan suuri ja ikävä yllätys oli EU:lle maksetut tullimaksut ja niiden viivästyskorot, yhteensä yli sata miljoonaa euroa.

Koneiden ostolle saatiin sadan prosentin vastaostovelvoite. Jälkihankintoihin pannaan lähes puolet ostohinnasta, mutta vastaostoja on luvassa enää alle kymmenen prosenttia kauppojen arvosta.

Viimeinen kone toimitettiin ilmavoimille Patrian Hallin-kokoonpanotehtaalta vuonna 2000. Jo neljä vuotta myöhemmin alkoi ensimmäinen päivittämisohjelma, joka tunnetaan lyhenteellä MLU 1 (Mid-Life Update).

Sen tarkoituksena oli lähinnä tehostaa Hornetin lähitaistelukykyä muun muassa hankkimalla tähtäimellä varustettuja kypäriä ja uusimalla koneiden AIM-9X Sidewinder-tyyppiset ilmasta ilmaan -ohjukset. MLU 1 saatiin valmiiksi 2010.

Uudistusten kakkosvaihe eli 554 miljoonan euron hintainen MLU 2 on vielä pahasti kesken. Ensimmäiset 35 konetta saavat vuosina 2012-2015 muun muassa uusia viesti-, suunnistus- ja tiedonsiirtojärjestelmiä sekä uudistetut ohjaamot.

Hävittäjistä pommikoneita

MLU 2 -vaiheeseen on liitetty puolustusvoimien iskukykytutkimukseen perustuva projekti, jolla Hornetit muutetaan pommikoneiksi. Koneet varustellaan kantamaan lyhyen kantaman tarkkuuspommeja, enintään 70 kilometrin päästä pudotettavia liitopommeja ja hyvin kaukaa, jopa 350 kilometrin päästä ammuttavia JASSM-rynnäkköohjuksia. Kaikki ostetaan Yhdysvalloista.

Ilmasta maahan -hankkeen hinta-arvio on 168 miljoonaa euroa, riippuen tietenkin siitä, kuinka paljon erilaisia pommeja ostetaan. Yksi lyhyen kantaman pommi maksaa jopa 150 000 dollaria ja liitopommi noin puoli miljoonaa. Yhdysvaltain kongressi on antanut luvan myydä Suomeen 70 JASSM-ohjusta 255 miljoonalla dollarilla eli 192 miljoonalla eurolla.

Näissä luvuissa eivät kuitenkaan ole mukana kaikki Hornetien hankinnat. Koneisiin on ostettu MLU-ohjelmien ulkopuolella uudet keskipitkän matkan AMRAAM-ohjukset. Hinta on noin 107 miljoonaa euroa.

Ilmavoimat on myös käyttänyt ensimmäiset miljoonat koneiden elinkaaren turvaamiseen. Se edellyttää joukkoa investointiluonteisia toimenpiteitä kuten rakenteiden ja moottoreiden vaihtoja, jotta koneet kestäisivät suunnitellun 30 vuoden käyttöikänsä noin 9 000 lentotunnin vuotuisella käytöllä.
Elinkaaren turvaamisen kustannusarvio on 290 miljoonaa euroa. Alle puolet rahoituksesta eli noin 120 miljoonaa euroa on jo myönnetty.

Kalliit ovat siis Hornetien pelikelpoisuuden lunnaat: MLU 1 noin 325 miljoonaa, MLU 2 noin 554 miljoonaa, ilmasta maahan -kyky 168 miljoonaa, AMRAAM 107 miljoonaa ja elinkaaren turvaaminen 290 miljoonaa. Yhteensä 1 444 miljoonaa euroa plus (tai miinus) valuuttakurssikorjaukset plus indeksikorjaukset.

Suomeen eli lähinnä asennustyöt tekevälle Patrialle jää noin sata miljoonaa, muu raha menee Yhdysvaltoihin.

Säästöä lentotunneista

Kaikkiaan Horneteihin on siis investoitu ja investoidaan vähintään 4,6 miljardia euroa.

Näistä rahoista ei kuitenkaan puhuttu mitään puolustusvoimien säästöpäätösten yhteydessä. Vielä presidentinvaalidebateissa vasemmistoliiton ehdokas Paavo Arhinmäki vaati Hornetien ilmasta maahan -investoinneista luopumista. Hallituksen tiedotustilaisuudessa sotaväen säästöistä hän ei puhunut koko asiasta enää mitään.

Toki säästöt koskevat ilmavoimiakin. Horneteilla lennetään tänä vuonna 15 prosenttia eli yli 1 300 tuntia vähemmän kuin 2010, jolloin vielä päästiin 9 000 vuotuisen lentotunnin tavoitteeseen. Jokainen tuhat lentämättä jäänyttä tuntia säästää 7-8 miljoonaa euroa.

Hornetit siirretään Pirkkalasta kahteen muuhun tukikohtaan eli Rovaniemelle ja Siilinjärven Rissalaan. Kaksi sotilaslentokenttää eli Halli ja Kauhava jätetään kasvamaan päivänkakkaroita, vaikka Patrialla on sopimus Kauhavan markkinoimisesta eurooppalaisen hävittäjälentäjäkoulutuksen keskuspaikkana.

Ilmavoimat joutuu myös supistamaan materiaalihankintojaan 30 prosenttia vuosina 2009-2020. Näiden säästöjen kohdentamisesta ei kerrota yksityiskohtia. Pahimmin uhattuna ovat ilmeisesti elinkaaren turvaamiseen aiotut rahat, joilla pitäisi taata Hornetien käyttöiän jatkaminen pitkälle 2020-luvulle.

Sotaväki säästää

Kuuden varuskunnan lakkauttaminen ja noin 2 200 työpaikan menetys nousivat puolustusvoimien uudistusta seuranneen keskustelun pääaiheiksi. Lakkautuksilla ja toimintojen yhdistämisillä säästetään rapiat 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Suurimmat säästökohteet joudutaan kuitenkin hakemaan muualta.

Sotaväki tinkii suunnitelluista materiaalihankinnoista 130-150 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vaikuttaa puolustuskyvyn uskottavuuteen varmasti enemmän kuin varuskuntien sulkeminen. Kenraali Puheloinen sanoi radiohaastattelussa puolustuskyvyn kääntyvän merkittävään laskuun, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. ”Se merkitsee riskiä”, Puheloinen sanoi.

Varuskunnista lakkautetaan Kontiolahti, Kotka, Jämsän Halli, Keuruu, Lahti ja Kauhava. Neljä joukko-osastoa yhdistetään muihin, mutta niiden toiminta jatkuu nykypaikkakunnilla eli Haminassa, Riihimäellä, Niinisalossa ja Rovaniemellä.

Hallinnollisin uudistuksin tavoitellaan 70 miljoonan euron vuosisäästöjä. Asevelvollisten koulutusta kehitetään, intti lyhenee kaikilta 15 vuorokautta ja kaikki asevelvollisten kotimatkat tulevat ilmaisiksi.

Yhteensä 825 miljoonan euron säästöohjelma on tehty neljäksi vuodeksi. Vuonna 2015 säästetään nykyiseen verrattuna 270 miljoonaa.
Avainkysymys puolustuksen uskottavuuden kannalta on, mitä tapahtuu sen jälkeen. Sitä pohditaan seuraavassa valtioneuvoston puolustus- ja turvallisuuspolitiikan selonteossa.

Aiheesta lisää
Mitä Suomi tekee Horneteilla? Päivitys pommikoneiksi yhä kesken (Suomenkuvalehti.fi 14.4.2011)
Juupajoen Hornet-turma: miljoonavahinko mennee veronmaksajien piikkiin (Suomenkuvalehti.fi 24.1.2011)
Hornetien päivittämisestä miljardilasku – vastakaupat silti tekemättä (Suomenkuvalehti.fi 19.11.2010)