Argentiinasta mallia Kreikalle – jätetään velkojat nuolemaan näppejään

Talous 14.9.2011 08:05
Velkaongelmaisten maiden rahaliitoista on muitakin esimerkkejä maailmalla. Länsi-Afrikan rahaliittoon kuuluvat maat ovat olleet vuoron perään velkakriisissä. Kuvassa amsterdamilaisen pankin kaupankäyntisali 8.8.2011. Kuva Koen van Weel / AFP / Lehtikuva.

Kreikan kaltaisesta velkakriisistä löytyy esimerkkejä myös lähihistoriasta. Muun muassa Argentiina on selvinnyt samantyyppisen kriisin velkajärjestelyistä.

Viimeksi näin kävi vuonna 2001, kun IT-kupla puhkesi ja maailmanmarkkinat heikkenivät. Alkutahdit on löydettävissä 1997 syntyneestä Aasian kriisistä, joka levisi muihin kehittyviin maihin.

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan tämä johti Argentiinan valtionvelan kasvuun ja kyvyttömyyteen maksaa ulkomaisia velkojaan.

Ongelma syntyi 1990-luvun lopulla, kun Argentiinan peso, jonka kurssi oli ollut jo pitkän aikaa sidottu dollariin, tuli yliarvostetuksi.

”Sitten se lopetti velkojensa maksun kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen maa toivotettiin jälleen tervetulleeksi maailman velkakirjamarkkinoille. Argentiinassa on tehty sama operaatio noin 10-20 vuoden välein. Velkojat ovat jääneet nuolemaan näppejään, mutta jonkinlaisiin sopimuksiin on aina päästy”, Haaparanta kertoo.

Hänen mukaansa Argentiinan talouden pulmat eivät ole olleet mitään uutta. Niihin liittyi usein myös jonkinasteinen poliittinen kriisi.

”Argentiina on kamppaillut toistuvissa talousvaikeuksissa 1800-luvulta lähtien ties kuinka monta kertaa ja jättänyt velkojaan maksamatta. Sille ei ole myönnetty uusia lainoja, kun sijoittajat eivät ole ostaneet valtion velkakirjoja. Lyhyen rangaistuksen jälkeen se on otettu takaisin velkakirjamarkkinoille ja uutta lainaa on tullut hyvin”, Haaparanta selittää.

”Se vapauttaa valtion tuloja merkittävästi, kun ei tarvitse lyhentää velkaa eikä maksaa korkoja.”

Kreikan tilanne pysyy tiukkana

Argentiinan ongelmat ovat kuitenkin pieniä verrattuna siihen, että Kreikkaa yritetään nyt saada maksamaan koko velkansa.

”Kreikan kohdalla tilanne on se, että velat yritetään saada jollain järjellisellä tavalla järjestettyä. Silloin jäljellä oleva velka maksettaisiin todennäköisyydellä pois. Tästä huolimatta Kreikan taloustilanne pysyy hyvin tiukkana joka tapauksessa”, Haaparanta sanoo.

”Kreikan velka on tällä hetkellä noin 160 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jos siitä vajaa puolet annetaan anteeksi, päädytään 90-100 prosenttiin, joka on yleensä hallittavissa, kun sitä vertaa Euroopan muiden maiden lukuihin. Argentiinan opetus on se, että kannattaa hoitaa velkojen uudelleenjärjestely hallitusti.”

Miten Kreikan velkojen järjestely voitaisiin hoitaa hallitusti, kun kaikki tuntuvat olevan paniikissa?

”Sitä minäkin voisin kysyä. Mutta onhan tässä vielä aikaa. EU:n komissio, kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Kreikka voivat ilmoittaa, että velat tullaan järjestämään. Sen jälkeen niillä pitäisi olla valmis suunnitelma, miten kustannukset jaetaan. Tämä on kuitenkin ollut tähän asti kielletty puheenaihe”, professori Pertti Haaparanta sanoo.

Afrikasta Amerikkaan

Velkaongelmaisten maiden rahaliitoista on muitakin esimerkkejä. Esimerkiksi Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto ECOWAS (Economic Community of West African States) on ollut voimassa pitkään. Kaikki siihen kuuluvat maat ovat olleet vuoron perään velkakriisissä.

Kyseessä on yksi maailman vanhimmista rahaliitoista, johon kuuluu Ranskan entisiä siirtomaita. Se käyttää CFA-frangia laillisena maksuvälineenään.

”Myös Yhdysvallat on valuutta-alue, jossa iso osa osavaltiosta on aika ajoin ollut velkakriisissä. Nämä vastaavat Kreikan tilannetta ja osoittavat sen, että velkakriisin ei tarvitse johtaa maan eroamiseen valuuttaliitosta – ainakaan mitään loogista tarvetta sille ei ole.”

Vuonna 1992 käyttöön otettu Argentiinan valuutta peso oli pitkään sidoksissa kiinteällä kurssilla Yhdysvaltain dollariin.

”Argentiina ratkaisi talousongelmiaan osin sillä, että se päästi oman valuuttansa ja dollarin kurssin kellumaan. Tämä ei ole mahdollista rahaliitossa, vanha valuutta pitäisi ottaa uudelleen käyttöön tai kehittää uusi”, Pertti Haaparanta selittää.