Anne Brunila: ”Metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa ratkaistaan tulevina viikkoina”

Jyrki Jantunen
Talous 22.9.2008 19:25

Metsäteollisuus uhkaa uusilla supistuksilla, ellei puukauppa palaudu elokuun lopun tasolle. Alan saneeraus jatkuu vielä pitkään. Suomeen jää paperitehtaita ainakin rannikolle satamien läheisyyteen.Puunkorjuuta Siilinjärvellä

Kuusitukkeja Siilinjärvellä.

Syyskuun alussa puukauppa on yllättäen hiljentynyt kolmannekseen elokuun huipustaan.

”Tulevien viikkoina ratkaistaan metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa. Puupulan vuoksi kaikkia tehtaita ei voida pitää käynnissä”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

Mahdolliset seisokit tai muut leikkaukset tulisivat UPM:n ja Stora Enson ilmoittamien lakkautusten päälle.

Etujärjestön metsäasiantuntijan Anu Islanderin mukaan supistukset koskevat sekä kemiallista että mekaanista metsäteollisuutta, sillä teollisuus tarvitsee lisää sekä kuitupuuta että tukkia.

Elokuun viimeisellä viikolla puukauppa kävi kiivaampana kuin koskaan. Puuta myytiin yli viisi kertaa enemmän kuin alkuvuonna keskimäärin. Syyskuun alun puukauppa on ollut pudotuksesta huolimatta vilkkaampaa kuin ennen elokuun hurjaa piikkiä.

Metsäteollisuuden mukaan syyskuun alun puukauppamäärät eivät sille riitä, vaan teollisuus tarvitsee puuta elokuun myyntimäärien verran. Jos puukauppa käy syyskuun vauhtia, teollisuus saa yksityismetsistä puuta tänä vuonna vain 40 miljoonaa kuutiometriä, kun tarve on 60 miljoonaa kuutiota.

Nykyinen vauhti vastaa vuotta 2006, joka oli viimeinen niin sanottu normaalivuosi puukaupassa. Viime vuonna puukauppa oli ennätyksellistä. Nyt tarvetta lisää tuonnin katkeaminen Venäjältä vuoden vaihteessa.

Ristiriitaisia
viestejä

Elokuun hurjan myyntipiikin aiheutti ennen kaikkea ensiharvennusten verovapauden päättyminen kuukauden lopussa. Samaan aikaan hallitus yrittää lisätä puukauppaa kokonaisuudessaan puun myyntiveron määräaikaisella puolittamisella.

Metsäteollisuuden mukaan puukauppaan liitetyillä ristiriitaisilla viesteillä on hämmennetty metsänomistajia ja heikennetty puumarkkinoiden toimivuutta. Brunilan mielestä hallituksen päättämissä veronkevennyksissä ja niiden soveltamisessa ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.

”Olemme ajautumassa käsittämättömään tilanteeseen. Puuta ei saada markkinoille, ja samaan aikaan Suomen metsien kestävistä hakkuumahdollisuuksista jää jatkuvasti runsaasti käyttämättä”, hän ihmettelee.

Metsäteollisuus
keskittyy rannikolle

Suomessa sellu- ja paperiteollisuudesta on kadonnut kymmenessä vuodessa yli 10000 työpaikkaa. Ja nyt katoaa lisää, pahimmassa tapauksessa jopa 1700, jos Stora Enson ja UPM-Kymmenen ilmoittamat supistukset toteutuvat suunnitelmien mukaisesti.

Saneeraus jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Metsäteollisuudessa on edelleen liikaa kapasiteettia, vaikka sitä on purettu jo vuosia sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa.

Todennäköisesti lakkautuslistalle joutuvat seuraavina sisämaassa sijaitsevat vanhentuneet tehtaat, jotka kaipaavat suuria investointeja.

Kemijärven sellutehtaan viimevuotinen lakkautuspäätös osoitti, että pesuveden mukana voi mennä myös tuottavia laitoksia, jos ne eivät istu metsäjättien globaaliin logiikkaan. Kemijärvi oli kannattava yksikkö, mutta se suljettiin, koska Stora Enso halusi leikata puun kysyntää.

Oma
vika

Handelsbankenin sijoitusanalyytikko Sampo Timonen korostaa, ettei metsäteollisuudessa ole kysymys perinteisestä kustannuskriisistä. Tuotantokustannukset eivät ole nousseet inflaatiota nopeammin.

Timosen mielestä koko kriisi on metsäyhtiöiden omaa syytä. Ne rakensivat 2000-luvun vaihteen noususuhdanteessa velkarahalla uutta kapasiteettia kaikkialla maailmassa. Stora Enso ja UPM lähtivät tuolloin valloittamaan Pohjois-Amerikkaa, M-real investoi Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan.

Kasvumahdollisuudet näyttivät erinomaisilta. Teleoperaattorit ja it-yritykset mainostivat suurella volyymilla tuotteitaan, ja paperille riitti kysyntää. Mutta sitten it-kupla puhkesi ja paperin kysyntä romahti.

”Ongelmana on se, että hinnat ovat polkeneet paikoillaan, vaikka kustannukset ovat nousseet. Se johtuu siitä, ettei metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä vastaa niitä odotuksia, joiden varaan uutta kapasiteettia rakennettiin vuosina 1999-2000”, Timonen sanoo.

Markkinoilla uskotaan, että metsäyhtiöt joutuvat ilmoittamaan uusista leikkauksista viimeistään ensi vuonna, jos Venäjän puutullit nousevat suunnitelmien mukaisesti 15 eurosta 50 euroon kuutiolta.

Timonen muistuttaa, että Stora Enson julkistama saneerausohjelma painottui tässä vaiheessa Saksaan. Hän arvioi, että Suomessa heikoimmassa asemassa ovat Itä- ja Keski-Suomessa sijaitsevat tehtaat.

Kaikkein pahiten kannattavuusongelma riivaa hienopaperin tuotantoa. Timosen mukaan vaaravyöhykkeessä ovat esimerkiksi Stora Enson hienopaperitehtaat Imatralla ja Varkaudessa. Sama koskee M-realin Äänekosken, Kankaan ja Simpeleen tehtaita.

Suuret yksiköt
pärjäävät

Metsäteollisuus on Suomessa merkittävä teollisuudenala jatkossakin. Tuotantolaitokset sijaitsevat kaukana markkinoista, mutta Suomen valtteina ovat korkealaatuiset painopaperit ja erikoiskartongit.

Timosen mukaan parhaassa iskussa ovat suuret tehtaat, jotka sijaitsevat rannikolla lähellä satamia.

”Kemin, Oulun, Rauman ja Kirkniemen tehtaat sijaitsevat logistisesti hyvillä paikoilla. Syvällä sisämaassa sijaitsevat tehtaat, kuten Kajaani, eivät menesty. Raaka-aineiden kuljetus sinne ja valmiin paperin vienti markkinoille tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi nykyisellä öljyn hinnalla.”

Uusia
tuotteita

Metsäteollisuutta yritetään pelastaa siirtymällä perinteisestä paperiteollisuudesta kalliisiin ja pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, joita kehittelemään perustettiin puolitoista vuotta sitten Metsäklusteri-niminen yhtiö.

Puulla voi korvata muovia, ja kartongista voi valmistaa esimerkiksi cd-levypakkauksia. Suunnitteilla on myös monenlaisia ”älykkäitä tuotteita”. Ne ovat kartonkeja ja papereita, joihin liitetään mikrosiru.

Myös biopolttoaineissa nähdään monenlaisia mahdollisuuksia – sekä Stora Ensolla että UPM:llä on jo koelaitokset tuotannon aloittamiseksi.

Metsäteollisuus käyttää vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen satoja miljoonia euroja. Uusista tuotteista ei ole nopeaa apua nykyiseen kriisiin, koska niiden kehittely ja markkinoille pääsy vievät aikaa.

Timonen pitää uusia tuotteita silti lupaavina. Hän muistuttaa, että UPM valmistaa jo nyt tarrapapereita esimerkiksi Jämsänkoskella, jossa perinteisen sanoma- ja aikakauslehtipaperin valmistus ei enää kannata.

”Tällaisten uusien tuotteiden tonnihinta on moninkertainen verrattuna peruspaperiin. Kuljetuskustannukset näyttelevät sen vuoksi huomattavasti pienempää roolia kannattavuuslaskelmissa.”

Siitä huolimatta metsäteollisuus ei työllistä suomalaisia tulevaisuudessa entiseen malliin. Vanhat tehtaat suljetaan, kun niiden käyttöikä tulee täyteen, eikä uusia investointeja enää tehdä.

Lue lisää metsäteollisuuden kriisistä SK:sta 38/2008 (ilm. 19.9.2008).

Teksti
Antti Autio, STT
Teppo Tiilikainen
SK netin toimitus

Kuva
Martti Kainulainen / Lehtikuva

Keskustelu
Tahdon asia? (Nurkanvaltaaja 10.9.2008)

Lisää aiheesta SK netissä
Keijo Korhonen metsäteollisuuden kriisistä: ”Nauttikaamme EU:n siunauksista!” (SK netti 12.9.2008)
UPM ja Stora Enso kertoivat jättisupistuksista (SK netti 10.9.2008)
Suomen paperitehtaat uhan alla (SK netti 10.7.2008)
Tutkija: Hallituksen keinoilla metsäteollisuuden työpaikat eivät pelastu (SK netti 26.3.2008)
Metsäteollisuus hölmöili itsensä kriisiin (SK nett 17.1.2008)
Suurten ongelmien unohtaminen keljuttaa Karvista (SK netti 17.1.2008)
Jukka Härmälä: Metsän vahvimmat jäävät eloon (SK netti 25.10.2007)