Analyysi: Myyntimiehet ja -naiset pelastivat Finnairin vuoden

Finnar
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhtiö teki ensimmäisen voiton ja jakoi ensimmäisen osingon sitten vuoden 2007. Myös kuluvan vuoden ennustetaan tuottavan voittoa.

Ulkopuolisen on vaikeata tietää, kuka Finnairilla päätti lähteä kustannusjahdin lisäksi hakemaan myös lisää liikevaihtoa. Se saattoi hyvinkin olla eroava toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Kuva Tomi Parkkonen / Finnair.

Neljä edellistä vuotta tappiota tuottanut valtion lentoyhtiö Finnair teki viime vuonna plus-merkkisen tuloksen. Voittoa eli toiminnallista liiketulosta kirjattiin 45 miljoonaa euroa, kun vastaava tunnusluku vuotta aikaisemmin oli vielä 60,9 miljoonaa euroa pakkasen puolella. Myös viimeinen vuosineljännes tuotti voittoa 6,3 miljoonan euron verran.

Tuloksesta pääsevät neljän laihan eli osingottoman vuoden jälkeen nauttimaan myös omistajat. Hallitus esittää yhtiökokoukselle kymmenen sentin osinkoa. Sen maksaminen rokottaa yhtiön kassasta 13 miljoonaa euroa. Henkilöstö ja ennen muuta johtokin hyötyvät. Henkilöstörahastoon siirretään 4,8 miljoonaa ja henkilöstön lyhyen aikavälin kannustimiin noin kymmenen miljoonaa euroa. (Juttua on muokattu 12.2. Katso Finnairin viestintäosaston kommentti alta.)

Hurja ja alalla lähes ainutlaatuinen tulosparannus johtuu ennen muuta merkittävästi kasvaneesta liikevaihdosta. Joku ilmeisesti huomasi suunnilleen vuosi sitten, ettei jatkuva vyön kiristäminen johda mihinkään vaan että yhtiön käy huonosti, jollei tuloja pystytä kasvattamaan.

Finnair lähti aktiivisesti markkinoille erikoishinnoin ja tehostetuin markkinointiponnisteluin. Kun samaan aikaan useat kilpailijat olivat pahasti kanveesissa, tulosta alkoi syntyä yllättävän nopeasti. Koneet alkoivat täyttyä ja kassa kilistä.

Vuoden aikana liikevaihto kasvoi 180 miljoonaa euroa ja koneiden keskimääräinen käyttöaste nousi 4,3 prosenttiyksikköä. Koneita ei jouduttu täyttämään kannattamattomin hinnoin. Myös keskituotto myytyä matkustajakilometriä kohti kasvoi. Perjantaina julkistettujen tammikuun liikennelukujen valossa vahva kasvu jatkui myös vuodenvaihteen jälkeen.

Lisätuloihin verrattuna paljon puhutut ja runsaasti katkeruutta aiheuttaneet säästöt jäivät vähäisempään rooliin. Finnair säästi lähes kaikesta mistä voi. Suurimmasta kustannuserästä eli polttoaineesta ei voinut. Yhtiön petrolilasku nousi jälleen viidenneksellä ja oli jo yli 670 miljoonaa euroa.

Henkilöstökuluista nipistettiin rapiat kuusi prosenttia eli vajaa 20 miljoonaa euroa. Finnairilaisten kokonaismäärä laski lähes seitsemällä sadalla ja oli vuoden lopussa 6 784. Jatkoa seuraa. Noin 200 miljoonan säästöohjelmasta on toteuttamatta vielä toinen puolikas.

Ulkopuolisen on vaikeata tietää, kuka yhtiössä päätti lähteä kustannusjahdin lisäksi hakemaan myös lisää liikevaihtoa. Se saattoi hyvinkin olla eroava toimitusjohtaja Mika Vehviläinen. Hänelle ainakin kuuluu ansio ja asianmukaiset bonukset. Kun yhtiöllä menee huonosti, vika on toimitusjohtajan ja päinvastoin.

Cargoteciin siirtyvä Vehviläinen sanoi muistelevansa kolmea Finnair-vuottaan “valtaosin positiivisesti”. Yhtiö ja toimiala ovat kiinnostavia ja niillä tapahtuu paljon. “Yksi vuosi ilmailualalla vastaa seitsemää vuotta muualla”, Vehviläinen naureskeli.

Erityisen vaikutuksen olivat tehneet “intohimoisesti yhtiöön ja toimialaan suhtautuvat” työtoverit. Intohimo ei kuitenkaan auta urakehityksessä. Vaikka seuraajan etsiminen kuuluu hallitukselle, Vehviläinen sanoi yhtyvänsä siihen näkemykseen, jonka mukaan uutta toimitusjohtajaa ei löydy talon sisältä. “Johtoryhmässä on potentiaalia, mutta ei vielä toimitusjohtajaksi saakka”, Vehviläinen arvioi.

Hän otti kantaa myös toiseen ajankohtaiseen aiheeseen eli valtion omistusosuuden pienentämiseen. Yleensähän toimiva johto ei koske tikullakaan tällaisiin, puhtaasti omistajille kuuluviin asioihin, mutta poistuvana johtajana Vehviläinen teki poikkeuksen. Hän kannattaa valtion osuuden pienentämistä, lähinnä siksi, että se panisi vauhtia yhtiön osakekurssiin. Tässä ojassa on Vehviläisen omakin lehmä. Hänellä on yhtiön kannustinjärjestelmien kautta merkittävän suuri Finnair-salkku.

Kiinnostuneita ostajia varmasti löytyisi valtion Finnair-osakkeille. Toimialan näkymät ovat vähän aiempaa valoisampia, yhtiöllä on vankka strategia ja se jopa kannattaa.

Lisäksi Finnairilla on takataskussaan huima porkkana. Yhtiölle on tilattu 11 uutta Airbus A350XWB-matkustajakonetta, joiden ns. listahinta on lähes 200 miljoonaa euroa kappaleelta. Airbusin uskollisen A350-asiakkaan Finnairin alennus on kuitenkin huima. Talousjohtaja Erno Hildénin mukaan investointi maksaa “vain” miljardi euroa. Nykyisin 45 lentokoneen laivastoa operoivan Finnairin koko osakekannan markkina-arvo on noin 400 miljoonaa euroa.

Vauhtia kurssiin pani jo viime vuoden tilinpäätös. Finnairin osake oli iltapäivällä yli neljän prosentin nousussa.

Juttu on julkaistu 8. helmikuuta klo 15.08 ja sitä on muokattu 12. helmikuuta klo 11.59.