Alko opetti suomalaiset sirukortille

Talous 30.11.2009 07:31

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia korttimaksajia.

Korttimaksaja Kuva Janne Tervamäki

Kaikkien korttien emämaa Yhdysvallat ohitettiin muutama vuosi sitten. Sujuvan maksujärjestelmän on laskettu vastaavan noin prosenttia bkt:sta.

Jokaisella suomalaisella aikuisella on keskimäärin kolme korttia. Näitä lähes kolmeatoista miljoonaa korttia vingutetaan yli miljardi kertaa vuodessa. Se on kolmisen kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, eikä noin neljänkymmenen miljardin volyymissakaan ole valittamista. Nyt joulukaupan aikaan toiminta on neljänneksen vilkkaampaa kuin vuoden muina kuukausina. Kaupan liiton lukujen mukaan kortit soivat tavanomaista enemmän varsinkin kello- ja kultasepänliikkeissä sekä kirjakaupoissa.

Valtaosa eli noin kaksi kolmasosaa korttimaksuista tapahtuu perinteisillä pankkikorteilla, joita pitäisi oppia kutsumaan Visa tai MasterCard debit -korteiksi, joiksi kaikki pankkikortit seuraavan vuoden kuluessa muuttuvat. Parikymmentä prosenttia maksuista tapahtuu luottokorteilla eli kredit-korteilla, harvemmin kuitenkin varsinaisella luotolla. Suomalaiset kun tunnistavat kalliin rahan, vaikka halpaa korttirahakin on, mikäli sitä vertaa kaiken maailman pikavippeihin.

Tililtä myös ulkomailla

Hölmöistä nimistään huolimatta nämä uudet kortit saattavat osoittautua hyödyllisiksi. Uusia yhdistelmäkortteja voi nimittäin käyttää samalla tavalla Suomessa ja ulkomailla. Rahaa voi ottaa esimerkiksi pankin seinästä joko korttiluotolla tai suoraan pankkitililtä. EU ja ETA-maat sekä Sveitsi ovat sopijapuolia, mutta kuuleman mukaan Hong Kongissakin on meistä otettu oppia.

Suomalainen kummajainen, tuo yhdistelmäkortti, oli jo hetken tuhoon tuomittu. Sen nerokkuus kun ei millään meinannut mahtua monikansallisten korttiyhtiöiden ajatusmaailmaan. Nyt on sitten liikuttavaa lukea korttiyhtiöiden nettisivuja, joilla yhtiöt estottomasti kehuvat uutta innovaatiotaan, vanhaa yhdistelmäkorttia nimittäin.

Vähän yllättävää on, että Suomi ei mitenkään loista sirumaksupäätteiden lukumäärässä. Edelle kiilaavat lähes kaikki Euroopan maat. Onneksi kuitenkin Ruotsi on vielä meitäkin heikompi. Kortin käyttäjät ovat sitä vastoin oppineet sirut ja koodit hyvin. Siitä saamme todennäköisesti kiittää Alkoa ja sen ennakkoluulottomuutta. Alko toi ensimmäisten joukossa sirumaksupäätteet liikkeisiinsä ja suomalaiset opettelivat uudet tavat nöyrästi. Viinakaupassa kun ei rähistä.

Maksut kännykällä?

Kevään korvalla joudumme totuttelemaan toiseenkin muutokseen. Maksupalveludirektiiviin perustuva maksupalvelulaki yhdistää eurooppalaisia käytäntöjä edelleen ja lupaa parantaa kuluttajansuojaa, kilpailua ja läpinäkyvyyttä. Yksityiskohtana voi mainita, että lain myötä korttibisnekseen liittyvät ristiinsubventoidut ilmaispalvelut loppuvat. Toisaalta kauppiaat saavat luvan lisätä korttitapahtumaan liittyvät todelliset kulunsa asiakkaan laskuun. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä määrin tuo käytäntö leviää.

Tulevaisuudessa sitten maksamme ilman kontaktia. Korttimarkkinoista vajaata puolta hallitsevalla Visalla on nimittäin menossa Visa-siru kännykässä -pilottihanke.

Teksti Eila Palin-Lehtinen
Kirjoittaja on varatuomari ja entinen pankinjohtaja.