Taksikuskin ei tarvitse enää jatkossa osata suomea: Lakiesityksessä vaaditaan vain riittävää kielitaitoa

Taksiyrittäjiltä poistuvat myös kaikki velvoitteet. Maaseutu kärsii, uskoo Taksiliiton toimitusjohtaja.
Kotimaa 23.9.2016 14:43

© VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Hallituksen lakiesitys niin kutsutusta liikennekaaresta on eduskunnan nuijimista vaille valmis. Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihanke käsittää lukuisia kohtia, joista yksi huomiota eniten herättävistä kohdista on poistaa taksilupien määrän sääntely.

Taksia koskevat uudet lakipykälät ovat joltain osin hyvin tulkinnanvaraisia. Esimerkiksi lakiesityksen kohta taksien velvollisuuksista linjaa, että taksikuskilla pitää olla riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito.

Kielitaito voi olla käytännössä mitä tahansa kielitaitoa, sillä lakiesityksessä ei ole määritelty suomea, ruotsia eikä mitään muutakaan kieltä, jota taksikuskin pitäisi osata.

Suomen Kuvalehti kysyi liikenneministeriöltä tarkennusta lakiesityksen kielikohdasta. Tulevaisuudessa kuljettajan kielitaitoa arvioisi taksiyrittäjä, joka määrittelee, millaista palvelua tämä tarjoaa.

”Lähtökohtana on, että taksinkuljettaja pärjää asiakaspalvelutilanteessa suomella tai ruotsinkielisellä alueella ruotsilla. Halutessaan yritys voi kuitenkin erikoistua joihinkin tietyntyyppisiin palveluihin esimerkiksi suunnata palvelunsa tietylle kieliryhmälle, jos se arvioi näille palveluille olevan kysyntää”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Susanna Metsälampi.

Vielä voimassa olevan taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain mukaan taksinkuljettajalta on edellytetty suomen tai ruotsin kielen taito. Ajoluvan hakijalta on edellytetty pakollista koulutusta ja kirjallista koetta.

 

Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen ei ole yllättynyt siitä, että lakiesityksessä on kohtia, jotka herättävät kysymyksiä ja jopa hämmennystä.

”Lakiesitys liikennekaareksi on kirjoitettu aivan mahdottoman nopeasti. Alun perin [lakiluonnos] ajoluvan haltijalta ei juuri vaadittu mitään. Nyt tähän asiaan on kiinnitetty huomiota ja asiaa on korjattu, ja lakiin on jäänyt tällaisia epämääräisiä kohtia.”

Koskinen sanoo, että Taksiliitto on tyytyväinen siihen, että tulevaisuudessakin taksikuljettajalta vaaditaan viranomaisen myöntämä ajolupa. Hän kuitenkin ihmettelee, miksi koko liikennekaarilaki valmisteltiin hyvin poikkeuksellisella tavalla. Aiemmin lakeja on tehty vahvassa vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa.

”Lakiluonnos julkaistiin keväällä 18. huhtikuuta kello 11.15. Se oli ensimmäinen kerta, kun näimme luonnoksesta ensimmäisen paperiversion. Tämä on hyvin poikkeuksellista verrattuna aiempiin käytäntöihin.”

”Ja tämä on johtanut siihen, että lakiesityksessä asiat eivät välttämättä ole käytännön tasolla niin yksinkertaisia kuin pitäisi olla. Lainkirjoittajalla ei ole ollut opponenttia kysymässä, miksi kirjoitat näin”, Koskinen sanoo.

Eli hallituksen lakiesityksen kielitaidon ja vuorovaikutuksen määritelmät ovat tulkinnanvaraisia?

”Ne ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Minulla voi olla riittävä vuorovaikutus yhden asiakkaan kanssa, mutta riittämätön toisen kanssa, jos hän näin kokee. Ja miten näitä asioita mitataan ja valvotaan, on seuraava kysymys”, Koskinen sanoo.

Liikenneministeriön mukaan kuljettajan kielitaitoa arvioi jatkossa pelkästään taksiluvan haltija. Tämän lisäksi puutteellisesta kielitaidosta asiakas voi valittaa valvovalle viranomaiselle, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Lisäksi kuluttaja-asiamies valvoisi säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta.

”Monet ovat ihmetelleet, miten liikennekaari tuo Sipilän hallituksen lupaamat 20 000 uutta työpaikkaa, niin ehkä ne tulevat sinne valvontaosastoille”, Taksiliiton toimitusjohtaja Koskinen sanoo.

Liikennekaaren ja taksien sääntelyn purkamista on perusteltu nimenomaan normien vähentämisellä ja jouhevimmilla käytännöillä.

 

Taksiliiton Koskinen muistuttaa myös siitä, että uudessa laissa taksien velvoitteista luovutaan.

”Julkisuudessa puhutaan vain taksiluvasta, mutta on unohdettu ne kaikki vastuut, joita taksiyrittäjiltä on aiemmin vaadittu, eli ajovelvoite, päivystysvelvoite ja velvoite ajaa vahvistetulla taksalla. Nyt yrittäjät pääsevät näistä velvoitteista eroon.”

Miten käy maaseudun taksien?

”Tarjonta todennäköisesti heikkenee.”

Miten käy hinnoille maaseudulla, jos Kela- ja koulukyytejä joudutaan tilaamaan kunnan rahoilla kauempaa, esimerkiksi toisesta kunnasta?

”Ministeriöstä on sanottu, että kyllähän kunnat tilaavat. Taksiyrittäjille se sopii vallan mainiosti, mutta mitä sanovat kunnat?”

”Taksiliitto on koko ajan sanonut, että säännelty järjestelmä vahvoineen velvoitteineen ei ole huono järjestelmä. Se on taannut toimivan palvelujärjestelmän. Jatkossa takseja ei saada 24 tuntia ympäri Suomen.”

Miksi toimiva käytäntö on haluttu purkaa?

”Sääntely ei ole muodissa. Taksi- ja apteekkiala ovat herättäneet kysymyksiä niin pitkään, ja nyt saatiin sellainen liikenneministeri ja erityisesti sellainen pääministeri, jonka johtoajatus on sääntelyn purkaminen.”

”Tämähän ei edusta millään tavoin keskustalaista politiikkaa niin, että koko maa pidettäisiin asuttuna. Alkiolaisuus ei ole muodissa näköjään keskustassakaan”, Koskinen sanoo.

 

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) johdolla valmisteltu lakiesitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Voimaan laki tulisi 1. heinäkuuta 2018.

Liikennekaaren suoriksi taloudelliseksi vaikutukseksi on laskettu 600 miljoonaa euroa suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Se on alle 0,3 prosentin lisäys viime vuoden bkt:hen. Ministeriön mielestä taloudellinen vaikutus on suuri.