Suuret ikäluokat ikääntyvät ja vanhusten määrä kasvaa – mutta mitä tapahtuu heidän jälkeensä?

Kyllä tilanne tasoittuu, sanoo Sixten Korkman.
Kotimaa 3.5.2015 18:00
Vanhus.
© Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Suomen talouden yksi perusongelmista on väestön ikääntyminen. Näin ovat todenneet lähes kaikki taloustieteilijät.

Ikääntyminen rasittaa terveys- ja vanhuspalveluita varsinkin tilanteessa, jossa talouskasvu on olematonta ja valtion verotulot matalia.

Erityisesti vanhuspalveluja tarvitaan yhä enemmän 20 vuoden päästä, kun suuret ikäluokat eli 1945–1950 syntyneet ihmiset tarvitsevat hoivapalveluja. Nyt he ovat siirtyneet eläkkeelle, ja Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan heitä on noin 420 000. Yhteensä kaikkia eläkkeensaajia on 1,5 miljoonaa.

Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä Suomen vanhus- ja terveydenhuollon menot kasvavat vauhdikkaasti. Mutta mitä tämän jälkeen?

Onko Suomella rahaa kuin rantarosvoilla, kun suuret ikäluokat kuolevat pois?

”Ehei, mutta kyllä tilanne tasoittuu. Suomi tulee Euroopan tasolla tähän tilanteeseen ensimmäisenä, koska meillä on nämä niin kutsutut suuret ikäluokat”, sanoo Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman, joka kuuluu suuriin ikäluokkiin – hän on syntynyt vuonna 1948.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu