Supon toimet joutuivat ministeriön tutkintaan

Kotimaa 1.4.2011 01:50
Supon kenttävalvontayksikön päällikkö Paavo Selin teki sisäministeriölle kantelun epäasiallisesta kohtelusta. Nyt ministeriö tutkii, onko suojelupoliisi ylittänyt harkintavaltansa. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Sisäasiainministeriö on saamassa päätökseen selvityksensä siitä, onko Supo kohdellut kenttävalvontayksikön päällikkö Paavo Seliniä lainmukaisesti. Selvitykset perustuvat Selinin tekemään kanteluun, jonka mukaan hänen kohtelunsa Supossa oli epäasiallista.

Supon johdon päätöksellä muun muassa estettiin Selinin pääsy työpaikalleen ja suljettiin hänen työsähköpostinsa viime marraskuussa.

Lisäksi poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi Selinistä medialle asioita, jotka eivät olleet julkisia.

Tapahtumat ovat nyt saaneet uuden käänteen. Selin on toimittanut kohtelustaan huomattavasti tarkempaa lisätietoa sisäministeriölle. Supon johto ja Mikko Paatero ovat joutuneet vastaamaan sisäministeriön pyytämiin selvityksiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan osa tiedoista oli ministeriölle uusia.

Merkittäväksi tekijäksi ministeriön selvityksessä on nyt noussut se, että Seliniä ei epäillä mistään rikoksesta. Tämä rajaa keskeisesti työnantajan toimivaltuuksia. Ministeriö tutkiikin, ylittikö Supo harkintavaltansa.

Kanteluun johtaneet tapahtumat saivat alkunsa syyskuussa 2010, kun Nelosen uutiset julkaisi nauhan, jossa Supon silloinen päällikkö Seppo Nevala vuonna 2005 haukkui puhelimessa Paavo Selinin tämän Nato-lausunnoista.

Supossa epäiltiin, että Selin oli vuotanut nauhoituksen julkisuuteen. Supon johdon päätöksellä sairauslomalle jääneeltä Seliniltä muun muassa katkaistiin yhteydet poliisin tietojärjestelmään ja estettiin pääsy omalle virkapaikalleen.

Selinille ei ilmoitettu missään vaiheessa, mistä häntä mahdollisesti epäillään ja miksi vain häneen kohdistettiin poikkeuksellisen voimakkaita toimenpiteitä tapahtuneen uutisvuodon jälkeen.

Rikkoiko Supo lakia?

Hyvään hallintotapaan kuuluen Selinille olisi pitänyt ilmoittaa häneen kohdistettavista toimista etukäteen. Lisäksi kaikki päätökset olisi pitänyt perustella kirjallisesti.

Lapin yliopiston työ- ja virkamiesoikeuteen erikoistunut professori Seppo Koskinen kertoi SK:n haastattelussa tammikuussa, että kyseessä oli todennäköisesti laiton menettely.

”Jos virkamiestä epäillään tietovuodosta, kyseessä on mahdollinen virkarikos. Selinin tapauksessa oikea menettely olisi ollut pidättää hänet virantoimituksesta. Näin työnantajan olisi pitänyt esittää kunnon näyttöä siitä, että vuotaja oli Selin. Nyt asiaa ei päästy selvittämään lainkaan”, Koskinen kertoi.

Virantoimituksesta pidättäminen olisi ollut Selinin oikeusturvan kannalta olennaisen tärkeä asia. Virkamieslaki nimenomaan turvaa yksittäisen virkamiehen asemaa. Asian käsittely on puolueetonta ja henkilöllä on valitusoikeus.

Sen sijaan Paavo Selinin tapausta ryhdyttiin viemään eteenpäin työnjohto-oikeuden perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa alettiin selvittää työnantajan käskyllä. Tässä ei Koskisen mukaan noudatettu lakia. Selinin kohdalla olisi pitänyt käyttää laissa nimenomaisesti mainittuja keinoja, kuten virantoimituksesta pidättämistä.

Väitteet täsmentyvät

Paavo Selinin kantelua edelsi poliisiylijohtaja Mikko Paateron lausunto Helsingin Sanomien haastattelussa 12.11.2010. Paateron mukaan ”asian selvittelyä jo aiemmin olisi edistänyt se, että Selin olisi vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin puhelinnauhoituksen päätymisestä Nelosen uutisten käyttöön.”

Selin vastasi mielipidekirjoituksessaan, että vastoin Paateron lausumaa hän oli jo ennen sairauslomansa alkua vastannut kaikkiin Supon päällikön esittämiin asiaa koskeviin kysymyksiin.

Selin teki kantelun sisäministeriöön ja kansliapäällikkö Ritva Viljanen määräsi ministeriön oikeusyksikön selvittämään kanteluasiaa.

Kun ministeriö oli saanut pyytämänsä kanteluvastaukset, Selin toimitti merkittävästi täsmentynyttä lisätietoa. Hän yksilöi tarkasti työnantajan toimenpiteitä ja sisäisiä menettelytapoja – sitä miten häntä kohdeltiin Supossa.

SK:n tietojen mukaan kyse ei ole Selinin omista väittämistä, vaan saatujen selvitysten mukaan näin on selkeästi tapahtunut.

Lisää tapauksia

Suojelupoliisi on käyttänyt vastaavia turvaamiskeinoja myös ylitarkastaja Matti Mikkolaan (SK 47/2010). Yli 40 vuotta Supossa työskennellyt Mikkola kertoi joutuneensa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi 16 vuoden ajan. Mikkolan mukaan Supossa vallitsee pelon ilmapiiri ja kiusattuja on useita.

Lehtijutun jälkeen Supon osastopäällikkö ilmoitti Mikkolalle, että turvaamistoimenpiteenä häneltä on poistettu kaikki käyttöoikeudet Supon ja poliisin tietojärjestelmiin sekä suojelupoliisin toimitiloihin.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoi, että tilanne Supossa on hyvin hankala. Paatero lupasi poliisiylijohdon selvittävän tapahtumat.

Tammikuussa Poliisihallitus kuitenkin totesi, että työilmapiiriselvityksen mukaan Supossa ei ole havaittu epäasiallista toimintaa eikä vakavia ongelmia.

Sisäministeriö on nyt saanut kaiken pyytämänsä Seliniä koskevan materiaalin itselleen. Vastausten käsittelyn jälkeen edessä on harkinta siitä, siirretäänkö asia esitutkintaviranomaisten arvioitavaksi vai riittääkö ministeriön sisäinen selvitys.

Mahdollisen esitutkintakynnyksen ylittymisestä päättää valtakunnansyyttäjänvirasto.

Lue lisää aiheesta tämän viikon Suomen Kuvalehdestä (SK 13/2011).