Suomi ui lähemmäs Natoa: liittyi vähin äänin kolmeen asehankintaorganisaatioon ainoana sotilasliiton ulkopuolisena maana

Tavoitteena on isot säästöt ja yhteinen aseiden pooli. Toistaiseksi Suomi ei ole lähtenyt mukaan hankintoihin eikä tätä mahdollisuutta aiota käyttää jättimäisessä HX-kaupassa.
Kotimaa 18.1.2021 15:41
Belgian ilmavoimien F-16 -hävittäjä vieraili Rovaniemellä Naton Trident Juncture 18 -harjoituksen yhteydessä lokakuussa 2018.
Belgian ilmavoimien F-16 -hävittäjä vieraili Rovaniemellä Naton Trident Juncture 18 -harjoituksen yhteydessä lokakuussa 2018. © Jouni Laaksomies / Lehtikuva

Naton viimeisin suuri ilmaoperaatio liittyi Libyan sotaan vuonna 2011. Yhdysvaltalaisen Rand Corporationin tutkimuksen mukaan kuusi eurooppalaista Nato-maata ja Yhdysvallat pudotti Libyaan seitsemän kuukauden aikana yhteensä 7 642 täsmäpommia, joista lähes 4 300 laukaistiin eurooppalaisista koneista.

Kun ryske päättyi, paukut olivat lopussa. Natossa huomattiin karulla tavalla, etteivät liittoutuman varastot riittäneet edes rajatun alueellisen konfliktin tarpeisiin, saati sitten sotimiseen suunnilleen samalla tasolla olevaa vihollista (eli Venäjää) vastaan.

Niinpä Nato päätti perustaa organisaation, joka ryhtyisi kriittisen materiaalin yhteishankintoihin. Näin saataisiin suuremmat varastot halvemmilla hinnoilla. Tarpeen tulleen Nato-maa voisi lainata pommeja toisen maan varastoista.