Suomi pani kohtalonsa natsi-Saksan varaan aiemmin kuin on uskottu – ”Valtiojohto pelaa uhkapeliä kansan hengellä”

Essee: Rudolf Holstin ja Eero O. Erkon kirjeenvaihto tarjoaa uusia eväitä arvioida, oliko välirauhan kauden ulkopolitiikalle vaihtoehtoja, kirjoittaa Alpo Rusi.
Kotimaa 6.12.2019 07:24
Alpo Rusi
Suomi tukeutui jatkosodassa Saksan apuun. Saksalaiset sotavoimat toimivat Lapissa.
Suomi tukeutui jatkosodassa Saksan apuun. Saksalaiset sotavoimat toimivat Lapissa. © INTERFOTO / LEHTIKUVA / SOFLA

”Talvisodan poikkeusolot tarjosivat edellytykset jonkinlaisen suomalaisen 'kleptokratian', epämääräisen taloudellisen harvainvallan alkion syntymiselle”, kirjoittaa Alpo Rusi Kanava-lehden numerossa 7/2019.

Suomen Kuvalehti julkaisee kirjoituksen kokonaisuudessaan.

 

Eero O. Erkon ja Rudolf Holstin kirjeenvaihto syksyllä 1941 osoittaa, että Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti laittoi Suomen kohtalon yhden kortin, natsi-Saksan, varaan jo aikaisemmin kuin on yleisesti uskottu.

Insinööri Eero O. Erkko (1899–1969) lähetti 7. lokakuuta 1941 Delawaren Wilmingtonista kirjeen entiselle ulkoministerille ja vanhalle ystävälleen Rudolf Holstille (1881–1945) Palo Altoon Kaliforniaan. Kirjeessä Erkko kuvasi tunnelmia Suomen poliittisessa eliitissä vuonna 1940. ”Heti (talvi)sodan jälkeen alkoi hiljainen prosaksalainen propaganda, ja sitä jatkui varsinkin taitavasti levitettyinä huhuina pitkin syksyä”, Erkko kirjoitti.