Suomi käy hybridisotaa itseään vastaan

Näkökulma: Suomessa ei saada tehtyä päätöksiä. Ja kun saadaan, ne helposti pyörretään tai vesitetään, kirjoittaa Hiski Haukkala.
Hiski Haukkala
Kotimaa 30.10.2015 07:30

Aloittaessani kolumnistina päätin hakea kepeää otetta vaikeisiinkin asioihin. Olisin se kaveri, jonka lasi on aina puoliksi täynnä. Aikamme ei kaipaa synkistelyä, vaan ratkaisuja tarjoavaa positiivisuutta, ajattelin.
Olen tätä oppia noudattanut muussakin julkisessa esiintymisessäni. Esimerkiksi Ven…

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Kumpa kaikki hallituksessa ja eduskunnassa lukisivat tämän artikkelin. Meillä suurin vesittäjä on virkamiehistö ministeriöissä,nämä paikkansa säilyttäjät on valittu poliittisin perustein,mutta heitä ei voida erottaa. SAK, MTK,STTK ja EK ovat jarruja vaikka niiden pitäisi olla mukana korjaamassa tilannetta. Lehdistö ja sähköinen media on saatava ymmärtämään tilanne,totuus on arvokkaampi,kuin oma halu ja maailmankatsomus. Huonot ajat ovat vasta edessä,jos ei tehdä yhdessä muutosta nykyiseen, siinä ei voi vedota EU:n direktiiveihin. Unkarin Orban oli oikeassa rakentaessaan aitaa,sitä on muiden vaikea myöntää. Jos joku on leimattu epämieluisaksi se ei tee hänestä pahaa ,tai tyhmää.

Kukapa voisi olla muuta mieltä? Tilanteet ovat täysin poissa poliitikkojen hallinnassa. Mistään johtajuudesta ei voida enää puhua. Käsittämättömintä on, että sama kaaos on saattanut levitä kaikkiin asioihin.

Enää ei oikeastaan voida yrittää tarkastella mikä missäkin asiassa on vikana vaan katse pitää suunnata isompaan kokonaisuuteen – poliittiseen järjestelmään, johon luen sekä puolueet että etujärjestöt. Vasta kun joka suuntaan puskeva sonnilauma saadaan järjestykseen, on toivoa asioidenkin järjestymisestä.

Olen yhtä mieltä Alpon kanssa, että kaiken kaaoksen ydin on siinä, että poliitikot ovat vallanneet yhteiskuntamme keskeiset rakenteet asiantuntemuksen kustannuksella. On vaikea kuvitella miten tästä päästään ulos, sillä vapaaehtoisesti he eivät asemistaan luovu.

Selvin asia mitä pitäisi tehdä on siirtää valtaa poliitikoilta oikeille asiantuntijoille (enkä tässä tarkoita surullisen kuuluisia talousasiantuntijoita). Ministeriöiden poliittisin perustein valitut virkamiehet pitäisi korvata oikeilla asiantuntijoilla. Tämä voisi varmaan käytännössä tapahtua luomalla uusia rakenteita ja hävittämällä vanhoja. Konkreettisin esimerkki on opetus- ja kulttuuriministeriö, johon tarvitaan aivan uusi ote, joka kumpuaisi ruohonjuuritasolta, opetuksesta ja tutkimuksesta. Toiseksi sonnilaumaa pitää harventaa, jotta äänestäjät voisivat sitä paremmin hallita. Esimerkiksieduskuntapuolueiden lukumäärä voitaisiin äänikynnyksellä pudottaa aluksi vaikkapa neljään.

Eihän meidän järjestelmässämme ole ihan oikeasti kaikki likimainkaan kohdallaan. Ajatellaan vaikka jotain hallinnonalaa jossa vaaleilla valittu porukka valitsee joukostaan sopivimman olemaan ehkä vaalikauden tai jopa pidempään työssä josta ei ehkä tiedä juuri mitään. Virkamiehet mittailevat ensimmäisen vuoden uuden tulokkaan kykyjä, tapoja ja yhteistyökyvykkyyttään. Virkamiehillä on eri näkemyksiä omasta näkökulmistaan ratkaistaviin asioihin ja elleivät ne ole yhteneviä ministerin kanssa ne helposti jäävät unholaan vaikka olisivat kuinkakin hyviä. Virkamiehet pitäisi saada avoimemmin tuomaan ministerille näkemyksiään. Torpatuksi tulemisen pelko ja oman etenemisen tyssäämisen riskeeraamisen takia ei virkamies oikein anna itsestään ulos sitä mitä tietäisi ja mikä tulisi olla ministerilläkin tiedossa arvioituna eri puolilta. Suomalainen professorikunta antoi palaa MOT-ohjelmassa 15 vuotta sitten tehtyjen päätösten oikeudellisuutta. Joko professorit ovat olleet silloin virkavapaalla, heitä ei ole kuunneltu, heidät on jyrätty tai silloin ovat dokumentit osoittaneet professorien jutut huu-haaksi, tai professorit ovat vaan piruuttaan jälkiviisaita tai sitten mikä kauheinta, ovat joko oikeassa tai horisevat haaveista! Eihän tällainen voi olla järkevää! Ruotsalaiset ”diskuteeraavat” – ehkä meidänkin pitäisi, ettei tehdä hataralta pohjalta virheitä!

Olipas takapajuinen ja pelokas kommentti, paljon oli pointteja suomen talouden huonosta tilasta, mutta ei mitään konkretiaa miten saisi korjattua? Silläkö suomi lähtee nousuun että investoimme puolustusvoimiin lisää miljardeja?
Nähdäkseni puolustusvoimat eivät pysty millään tavoin vaikuttamaan maan talouteen. Sen sijaan jos tällaiset uhkakuvilla maalailevat naton puolustajat saataisiin pois verorahoja tuhlaamasta, suomi saattaisi lähteäkin nousuun.

alexi, julkisessa keskustelussa kaikkia ratkaisuja ei saa esittää suoraan, sillä ne tyrmätään pahuutena, pakkokeinoina tms. Suomessa on pakko kierrellä ja viedä perustelu kohti ilmeistä johtopäätöstä mutta jättää lopullinen johtopäätös lukijoiden tulkittavaksi. Keskustelussa on myös tärkeää asemoida itsensä ”hyvien” ihmisten puolelle siten, että tuomitaan tekstissä jotkut ”pahat” ihmiset. Kirjoittaminen on melkoista taiturointia, sillä todellisuus on tabu.

Jos tuon muodikkaan ”hybriidiuhan” korvaa ”Venäjän vaikutusvallalla,” mahdollisuus päästä itse asiaan voisi avautua. Itse asia on yhä sama kuin sotia seuranneiden viiden vuosikymmenen aikana. Tasavalta ei ole selvästi saavuttanut täyttä suvereenisuutta ”valvontojen” ja yya-sopimuksen jälkeen. Ns. satelliittimaat muuttuivat, kun NL ja sen ylivalta poistuivat. Suomessa sitä ei koskaan tunnustettu oikein tai täysin. Mitä ei ollut, sitä ei voitu korjata tai poistaa.

Viisi vuosikymmentä tässä tilassa tuottivat aika erikoisen Suomen. Se oli erikoinen mm. Ulkoministeriössä. Hiski Haukkalan tulisi se tietää. Jonkun tulisi se tehdä Sisä- ja Puolustusministeriöissä, puoluetoimistoissa. Asia kun on yhä osin niin, että koko joukko asioita on arkistoissa väärin raporttoituina. Kyllä sekä unohtaminen, väärin ymmärtäminen, selvä valehtelu, olivat mm. lähettiläiden, jopa everstien arvojen edellytys – ainakin silloin ja tällöin. Ja mihin armeijaan kenraalit ylennettiin?

Tämä voi tuntua dramatisoinnilta. Sitä se on osin. Valtion hallinto on suuri ja toimi suurelta osin kuten sen tulee. Mutta nuo väärennetyt jutut olivat usein oleellisia valtion ns. turvallisuuden ja edun kannalta. Mikä on tilanne tänään? Ja onko mitään koskaan todella selvitetty?