Suomi on droonien luvattu maa – mutta kaikki on toisin muutaman vuoden päästä

Maailman löysin sääntely ei ole säästänyt Suomea miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamilta ongelmilta.

droonit
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Poliisi takavarikoi lehtitietojen mukaan kaksi kameradroonia presidentti Mauno Koiviston hautajaisten yhteydessä.

Poliisi tutkii myös kahta kielletyssä ilmatilassa tänä keväänä lentäneen droonin tapausta, joista toinen sattui Helsinki-Vantaalla ja toinen Pirkkalassa.

Lisäksi selvitellään amerikkalaisen Youtube-tähden Casey Neistatin huimaa drooniseikkailua viime joulun alla Levillä. Lennosta tehdyllä videolla on lähes yhdeksän miljoonaa katselukertaa.

Video: Casey Neistat Levillä. Lähde: Casey Neistat / Youtube.

Sankari roikkuu järeän, 16-potkurisen lentolaitteen alla Levin hiihtokeskuksessa ja sen laskettelurinteessä. Määräyksiä on ilmeisesti rikottu surutta.

Kauko-ohjattava vetojuhta ylittää varmasti drooneille ilmailumääräyksissä asetetun 25 kilon painorajan. Se voi hyvinkin painaa yli 70 kiloa, jota painavammat ilma-alukset ja niillä operointi ovat kaikissa suhteissa ilmailulain alaisia.

Nämäkin tapaukset osoittavat, että asiat eivät välttämättä olekaan hyvin maassa, jonka viranomaiset avoimesti kehuskelevat maailman liberaaleimmalla droonien eli miehittämättömien ilma-alusten sääntelyllä.

 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi arvioi droonivillityksen alkaessa joitakin vuosia sitten, että riskit harvaan asutun ja ison vapaan ilmatilan maassa ovat vähäisiä.

Lisäksi Trafi halusi turvallisuusviranomaiselle poikkeuksellisen aktiiviseen tapaan edistää tämän uuden ilmailumuodon kehittymistä Suomessa. Seurauksena oli hyvin väljä säädöstö.

Kansainvälinen vertailu ei tosin ole ihan helppoa, sillä droonien sääntely eri maissa on kuin tilkkutäkki. Tilanne on outo ilmailussa, joka on hyvin kansainvälistä ja jossa on totuttu tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä tehtäviin yhdenmukaisiin sääntöihin.

Suomen liberaalissa drooniympäristössä kaupallisilta toimijoilta ei vaadita toimilupaa eikä miehittämättömien laitteiden lennättäjiltä koulutusta saati sitten lupakirjaa. Pelkkä ilmoitus Trafille riittää. Niitä oli toukokuun alussa tehnyt 1 412 toimijaa, joiden käytössä oli 1 822 lentolaitetta.

Operaattorien määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden sisään.

Trafin toivoma uusien käyttömuotojen kehittely sen sijaan on takkuillut. Neljä viidestä alan toimijasta käyttää droonejaan yhä lähinnä valo- tai videokuvauksiin.

Toisin kuin muualla, Suomessa miehittämätöntä laitetta saa lentää myös näköyhteyden ulkopuolella. Sitä varten on kuitenkin varattava erillinen ilmatila, jonka hankkimisessa Trafi auliisti auttaa.

 

Trafi on korvannut tiukat säännöt tiedottamisella ja valistuksella.

Erityisasiantuntija Jorma Kivisen mukaan viranomainen on järjestänyt keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia eri puolilla maata ja panostanut aktiivisesti drooneja käsitteleviin nettisivuihinsa.

Niillä varoitellaan muun muassa uskomasta valmistajien lupauksiin, joiden mukaan lentolaitteet voidaan ohjelmoida niin, ettei niillä voi lentää kielletyissä paikoissa.

”Toisin kuin monet luulevat valmistajien laitteisiin asentamat aluerajoituksen lentokenttien ympärillä eivät automaattisesti suojaa virheen tekemiseltä. Nämä rajoitukset eivät vastaa kansallisten määräysten kieltoalueita ja useiden valmistajien tapauksessa alueet on jopa sijoitettu väärään kohtaan kartalla”, Trafi kirjoittaa.

Löyhäkätisestä sääntelystä huolimatta onnettomuuksia ei ole sattunut ja raportoitujen poikkeustilanteiden määrä on yllättävän pieni. Trafille raportoitiin viime vuonna 28 lentoturvallisuutta vaarantanutta tapausta, joita vuotta aiemmin oli 14 ja 2014 vain yksi.

Viimevuotisista raporteista kymmenen aiheutui yhteentörmäysvaarasta miehittämättömän ja miehitetyn ilma-aluksen välillä ja yhdeksän oli ilmatilaloukkauksia eli droonia lennätettiin kielletyssä ilmatilassa.

Tänä vuonna tapauksia on toistaiseksi ollut kuusi. Niistä kaksi eli Helsinki-Vantaan ja Pirkkalan tapaukset ovat tosin niin vakavia, että ne ovat johtamassa poliisitutkintaan.

Ruotsissa 2015 sattui 34 ja viime vuonna 33 lentoturvallisuutta vaarantanutta tapausta. Vaikka määrä pieneni, tapaukset olivat aiempaa vakavampia.

Kivisenkin mielestä suomalaisten poikkeamaraporttien määrää on pieni. Hän pitää mahdollisena, että osa tapahtumista jää raportoimatta, koska toimijat eivät tiedä, ettei omien töppäysten raportointi johda rangaistustoimiin.

 

Väljät säännöt ovat tehneet Suomesta jonkinlaisen droonien luvatun maan.

Casey Neistatinkin kerrotaan tulleen Leville sen vuoksi, että moisen stuntin tekeminen olisi muualla ollut kiellettyä. Kiellettyä se tosin taisi olla Levilläkin.

Tämä autuus on kuitenkin loppumassa.

EU:n lentoturvaviranomainen EASA on tekemässä yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä, joista Trafin tiukasta lobbauksesta huolimatta väistämättä tulee selvästi suomalaisia tiukemmat.

”Meillä ei ole pätevyysvaatimuksia eikä toimilupia. EASA tuo niitä tullessaan, tosin suhteutettuna laitteen kokoon ja toimintaan”, Trafin Jorma Kivinen myöntää sähköpostiviestissään.

EASA arvioi uusien sääntöjen valmistuvan kesällä 2018. Voimaan ne tulisivat muutamaa vuotta myöhemmin.

Jo sitä ennen Trafi saattaa joutua ottamaan kantaa toisenlaisiin uutuuskoneisiin.

 

Suomalainen FlyNano-yhtiö on saamassa vuosien kehittelytyön jälkeen tuotantoon yksipaikkaisen, vedestä toimivan, sähkömoottorikäyttöisen hupilentokoneen.

FlyNanon yksipaikkainen lentokone painaa alle 70 kiloa. Kuvakaappaus videolta.
FlyNanon yksipaikkainen lentokone painaa alle 70 kiloa. Kuvakaappaus videolta. © FlyNano

Yksi Flynanon vahvimmista myyntivalteista on se, ettei ilmailulaki koske alle 70 kiloa painavia laitteita. Flynano jää tämän rajan alle, joten sen lentämiseen ei tarvita Trafin myöntämää lupakirjaa.

Valmistaja lupaa antaa koneen ostajille asiallisen koulutuksen, joka toivottavasti estää onnettomuudet. Jollei estä, Trafia huudetaan varmasti hätiin, sanoo laki mitä tahansa.

Video: FlyNano esittelee oman lentolaitteensa. Lähde: FlyNano/Vimeo.