Suomesta Saudi-Arabian opetusuudistuksen mallimaa: Mihin seuraavaksi?

Kotimaa 29.9.2012 09:00

Saudi-Arabia nostaa Suomea opetusuudistuksensa mallimaaksi. Uudistusohjelman tavoitteena on muuttaa maan vanhoillinen, pitkälti ulkolukuun perustuva koulujärjestelmä nopeasti sellaiseksi, että se hyödyntää nykyaikaisen tietoyhteiskunnan uusimpia opetusmalleja.

Kuva Johanna Vuonokari / Lehtikuva.

Jos Saudi-Arabian opetusmarkkinat avautuvat kaavaillulla tavalla, se avaa ovia myös muualle arabimaailmaan. Näin arvioi opetus- ja koulutusviennin kehittämishanketta Future Learning Finlandia (FLF) vetävä Finpron ohjelmajohtaja Niko Lindholm.

”Sana kiirii, sillä arabimailla on runsaasti yhteisiä opetusalan järjestöjä.”

Kaakkois-Aasian vauraat ja vaurastuvat maat muodostavat toisen kiinnostavan kohdealueen. Tärkeä kohde löytyy naapuristakin, Lindholm muistuttaa: Venäjän kasvava hyvin toimeentuleva keskiluokka sijoittaa koulutukseen.

Kynnyskysymykseksi kohoaa, osaako suomalainen koulutusala tuotteistaa tehokkaasti ja ostajia tyydyttävällä tavalla suomalaisen kouluosaamisen.

”Meille on annettu ymmärtää, että maailma vain odottaa suomalaisia opetusalan ammattilaisia. Mutta koulutusalan kansainväliset markkinat ovat karu ja kova maailma, jossa muut ovat jo kauan toteuttaneet hyvin erilaisia hankkeita. Me vasta opettelemme niitä, mutta nyt ikkuna on auki eikä siitä saa päästää sormia irti”, muistuttaa Saudi-Arabiaan kolme koulua rakentavan FCG Finnish Consulting Groupin projektijohtaja Jari Poikonen.

”Jos Saudi-Arabian malli onnistuu, se on soveltaen monistettavissa muualle. Esimerkiksi Kiinassa, Vietnamissa ja Intiassa keskiluokka on vahvistunut, ja vanhemmat valmiita maksamaan hyvästä koulutuksesta. Niissä myös valtio hyväksyy yksityiset toimijat rinnalleen. Tehokkain toimintamalli on varmaankin se, mitä nyt tarjoamme saudeihin: hankkeella on yksi selkeä vetäjä, joka tuo muut mukaan samaan kokonaisuuteen. Jos kaikki lähtevät erikseen viemään omaa osaamistaan, hankkeet sirpaloituvat ja syntyy sillisalaatti, josta kukaan ei hyödy.”

Lindholmin mielestä suomalaisilla opetusalan yrityksillä on hyvät valmiudet kasvattaa vientiään. Vaatii silti yhä kovaa työtä löytää alat ja alueet, joilla suomalaisella osaamisella on mahdollisuus tarjota jotain, joka hankkii niille etulyöntiaseman.

”Me olemme pyrkineet näille markkinoille vasta kolmen vuoden ajan. Ei Nokiakaan ollut siinä ajassa pitkällä. Mutta esimerkiksi opettajankoulutus, myös ammattikoulutuksen osalta, voi muodostua tällaiseksi alaksi. Suomessa osataan myös yhdistää pedagogiikkaa ja nykyaikaisinta ict- eli tieto- ja viestintäteknologiaa. Sairaanhoitajien koulutus on sekin ala, jolla on kysyntää – siihen meidän pitää rakentaa vastaus.”

Lue myös