Suomesta on tullut Euroopan tylyimpiä maita: Ei turvaa irakilaisille

Euroopan maissa keskimäärin 64 prosenttia irakilaisista on tänä vuonna saanut turvaa. Suomessa enää noin 15 prosenttia.
Kotimaa 7.9.2016 18:42
Irakilaisia pakolaisia Bagdadin lentokentällä palaamassa Suomesta 18. helmikuuta 2016. © Anadolu Agency / Getty Images

Suomessa käyty julkinen keskustelu Irakin turvallisuustilanteesta ei heijastu Maahanmuuttoviraston (Migri) vasta julkistetuissa tilastoissa. Elokuun aikana tehdyissä päätöksissä Migri antoi suojan vain noin 15 prosentille irakilaisista.

Sama kielteisten päätösten osuus, noin 86 prosenttia, on jatkunut irakilaisten suhteen koko kesän.

Suomen hallitus korostaa, että Suomen turvapaikkapolitiikan tulee olla linjassa muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Näin ei kuitenkaan ole.

Euroopan maissa keskimäärin 64 prosenttia irakilaisista on tänä vuonna saanut turvapaikan tai suojelupäätöksen. Suomessa suojelua on tämän vuoden aikana yhteensä 26 prosenttia irakilaisista.

 

Ylipäätään yhtenäistä pohjoismaista tai eurooppalaista linjaa ei ole olemassa. Kukin maa tekee linjauksiaan poliittisen ilmapiirin ja hallituspuolueiden näkemysten mukaan. Ja sen mukaan, mitä naapurit tekevät. Perusteet tiukennuksille etsitään usein jälkeenpäin.

Migrin pääjohtaja Jaana Vuorio sanoi Ylen haastattelussa 6. syyskuuta, että Migri huomasi keväällä, että Ruotsi käytti irakilaisten kohdalla sisäisen paon mahdollisuutta perustellessaan kielteisiä päätöksiä.

Samaa ryhdyttiin soveltamaan Helsingissä.

Toukokuussa Migri linjasi, että Irak on turvallinen maa palata. Ne jotka eivät voi palata omille kotiseuduilleen, voivat hakeutua turvaan muualla päin maata.

Vuorion mukaan etukäteen ei tiedetty, miten paljon linjaus tulisi muuttamaan päätöksiä.

Heilahdus oli suuri.

Kun vielä alkuvuodesta 44 prosenttia Suomeen tulleista irakilaisista sai turvaa Suomessa, kesä-, heinä- ja elokuun aikana prosentti putosi 14:ään.

Kesäkuukausien aikana kielteisen päätöksen on saanut kaikkiaan 3 653 Suomessa odottavaa irakilaista. Myönteisen päätöksen sai 607 ihmistä.

Vielä vuosi sitten Suomi katsoi, että sotaa pakenevia irakilaisia tuli suojella. 84 prosenttia sai myönteisen suojelupäätöksen, heistä enemmistö turvapaikan, mikä kertoo vahvimmasta mahdollisesta suojelun tarpeesta.

Migri perustelee lisääntyneiden kielteisten määrää myös sillä, että keväällä laista poistettiin humanitaarisen suojelun kategoria.

Kuitenkin vuoden 2015 aikana humanitaarisin perusteluin suojelua sai ainoastaan 39 irakilaista. Turvapaikansaaneita irakilaisia oli puolestaan 433.

 

Irakilaisia tuli Suomen lisäksi viime vuonna Euroopassa erityisen paljon Ruotsiin, Saksaan, Belgiaan ja Norjaan. Tässä joukossa Suomi jakaa Norjan kanssa kylmimmän maan johtosijan.

Vaikka Suomi löysi juuri Ruotsista mallin käyttää sisäisen paon mahdollisuutta tehdessään kielteisiä päätöksiä, Ruotsissa tätä kategoriaa sovelletaan harvemmin irakilaisille.

Ruotsissa puolet irakilaisista on saanut tänä vuonna saanut myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukselleen.

Saksassa, johon on runsaan vuoden sisällä tullut yli 90 000 irakilaista, turvapaikka on myönnetty 78 prosentille hakijoista. Näin siitä huolimatta, että Saksaan tuli samaan aikaan myös yli 400 000 syyrialaista pakolaista.

Kolmas Euroopan maa, johon tuli paljon irakilaisia, on Belgia. Myös siellä suojelua on annettu yli puolelle hakijoista, 53 prosentille.

Ainoastaan konservatiivien ja oikeistopopulistipuolueen johtamassa Norjassa linja on ollut vielä Suomeakin nihkeämpi. Norjalaiset ovat myöntäneet tänä vuonna suojelua alle 12 prosentille irakilaishakijoista. Norjaan tuli viime vuonna noin 3 000 irakilaista.

Suomeen tuli viime vuonna kaikkiaan runsas 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Heistä noin 5 000 on poistunut maasta omaehtoisesti.

 

Kielteisten päätösten perustelu sillä, että irakilaiset voivat hakea turvaa muualla maan sisällä, on ristiriidassa YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa.

YK:n pakolaisjärjestön tuorein suositus Irakista on lokakuulta 2014.

Tuolloin järjestö totesi, että Irakin tilanne on pysynyt äärimmäisen ailahtelevana ja räjähdysherkkänä. Koska maan kaikki osat ovat kärsineet meneillään olevasta konfliktista, YK:n pakolaisjärjestö kehottaa valtiota olemaan palauttamatta ihmisiä väkisin Irakiin niin kauan kunnes turvallisuustilanteessa ja ihmisoikeustilanteessa tapahtuu todellinen muutos parempaan.

Kahden vuoden aikana tilanne Irakin sotarintamalla on muuttunut. Isis on menettänyt alueitaan, ja järjestö on viime aikoina keskittynyt terrorisoimaan suurten asutuskeskusten eritoten Bagdadissa. Isisiltä takaisinvallattujen alueiden turvallisuus on edelleen äärimmäisen hatara.

YK:n pakolaisjärjestö ei kuitenkaan ole muuttanut vuoden 2014 kantaa. Se ei ole ilmoittanut, että Irakin turvallisuus- tai ihmisoikeustilanne olisivat olennaisesti muuttuneet ja että maahan voi jälleen pakkopalauttaa ihmisiä.

Ihmisten palauttaminen vastoin hänen omaa tahtoaan on tiettyjen ehtojen täyttyessä kansainvälisen oikeuden mukaista.

 

Viimeksi heinäkuussa YK:n turvallisuusneuvostossa puhunut YK:n Irak-erityisedustaja Jan Kubiš kuvaili Irakin tilannetta äärimmäisen synkin sanankääntein.

YK:n mukaan mielivaltaisissa teloituksissa, autopommi-iskuissa, salamurhissa ja pommituksissa kuoli tai haavoittui viime vuonna yli 20 000 siviiliä.

Lisäksi yli 3,4 miljoonaa irakilaista on jo ennestään paossa maan sisällä. 10 miljoonaa ihmistä tarvitse humanitaarista apua selvitäkseen arjesta.

Myös sota jatkuu. Hallitus valmistelee parhaillaan maan toiseksi suurimman kaupungin sotilaallista takaisinvaltaamista.

 

Suomen mukaan Isisin alueilta paenneet ja Suomesta turvaa hakeneet voivat hakea suojaa Bagdadista. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä totesi Ylen haastattelussa, että näinhän Suomessakin tehtäisiin.

”Voisin kuvitella, että jos Suomessa olisi vastaava tilanne, niin Suomessakin muutettaisiin rauhattomalta paikkakunnalta toiselle. Vastaavasta on kyse Irakissa”, Sipilä totesi 4. syyskuuta antamassaan lausunnossa.

YK:n näkemys asiasta on toinen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR julkisti toukokuussa 2016 raportin. Siinä se kuvailee turvallisuusriskejä, joita erityisesti Irakin vähemmistöön kuuluvat sunniarabit kohtaavat, jos he joutuvat pakenemaan Isisin valtaamilta alueilta maan pääkaupunkiin Bagdadiin.

Hallituksen suojelemat šiia-asejoukot pitävät eri puolilla Bagdadia omia tarkastuspisteitään. Mielivaltaiset pidätykset, katoamiset, kidutus ja tapot kohdistuvat erityisesti sunnimiehiin. Sunnimiesten ruumiita, joiden silmät ja kädet on sidottu, löytyy usein juuri shiia-asejoukkojen tarkastuspisteiden lähettyviltä.

Šiiajoukot tekevät myös mielivaltaisia kotietsintöjä sunnien koteihin.

Erityisen tukalassa asemassa ovat ne sunnit, jotka tulevat kaupunkiin Isisin valtaamilta alueilta. Heitä epäillään herkästi Isis-kytkennöistä silloinkin, kun he ovat todellisuudessa joutuneet pakenemaan kodeistaan juuri Isisin takia.

Isisin mielivaltaiset itsemurhaiskut kohdistuvat puolestaan yhtä lailla niin sunneihin kuin shiioihin Bagdadin kaduilla.

Irakin viranomaiset eivät myöskään YK:n raportin mukaan selvitä ihmisoikeusrikkomuksia tehokkaasti. Korruptio on syvä, ja koska Isis kohdistaa iskunsa eritoten irakilaispoliiseja kohtaan, jokainen vankilaan – tai jokeen – työnnetty sunnimies voidaan nähdä eräänlaisena riskien ennaltaehkäisynä.