Naisyrittäjät ilmiriidassa

 Ylimääräinen kokous pui keskusjärjestön rahaepäselvyyksiä.

Seija Estlanderin puheenjohtajakausi kuohuttaa Suomen Yrittäjänaisissa. © Niina Stolt/Studio Onni

Valtakunnallinen naisyrittäjien keskusjärjestö Suomen Yrittäjänaiset on ajautunut kriisiin.

Poliisikin on pyydetty apuun tutkimaan järjestön talousepäselvyyksiä, joita monien esteellisenä pitämät puheenjohtaja ja hallitus yrittävät painaa villaisella.

Sotkut liittyvät Yrittäjänaisten hallituksen puheenjohtajan Seija Estlanderin laskuttamiin lähes 20 000 euron suuruisiin lisäpalkkioihin ja kulukorvauksiin vuosina 2016–2018. Niihin epäillään liittyvän lain- ja sääntöjenvastaisuuksia.

Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien jäsenliitto, jolla on oman ilmoituksensa mukaan yli 6 000 jäsentä kymmenien paikallisyhdistysten kautta.

Yrittäjänaisten keskusjärjestö kokoontuu äänestämään hallituksen luottamuksesta ja vastuuvapaudesta ylimääräiseen liittokokoukseen Helsinkiin 15. joulukuuta. Kokouksesta odotetaan värikästä.

 

Taloussotkut alkoivat paljastua sen jälkeen, kun Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi tuli syyskuussa 2017 Natalia Härkin.

Härkin alkoi viime keväänä kiinnittää huomiota siihen, että puheenjohtaja Seija Estlander oli epämääräisin perustein laskuttanut Suomen Yrittäjänaisia järjestölle tekemistään viestintätehtävistä.

Yrittäjänaisten hallitus käsitteli asiaa ensimmäisen kerran Härkinin aloitteesta ylimääräisessä kokouksessaan 26. kesäkuuta. Jäsenistölle hallitus ei kuitenkaan tuolloin halunnut puhua epäselvyyksistä.

Sen sijaan Yrittäjänaiset tiedotti heinäkuun alussa kotisivuillaan, että Estlander jää puolen vuoden kuluttua eli vuoden 2019 alussa pois puheenjohtajan paikalta.

Olemme tehneet työtä sydän, sappi ja aivot pelissä, jotta yrittäjänaiset saisivat pöytäänsä leveämpää leipää”, puheenjohtaja Estlander sanoi tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan Estlanderin luopuminen tapahtuisi ”terveydellisten syiden takia”. Estlanderin nykyinen kaksivuotiskausi olisi muutoin päättynyt vuoden 2019 lopussa.

Talousongelmista kerrottiin jäsenistölle vasta 29. syyskuuta Kuopiossa pidetyssä Yrittäjänaisten liittokokouksessa.

Noin sadalle liittokokousedustajalle kerrottiin, että vuodesta 2013 lähtien puheenjohtajana ollut Estlander oli viestintäyrityksensä kautta vuoden 2016 jälkeen laskuttanut keskusjärjestöltä perusteettomasti tai epäselvin perustein lisäpalkkioita ja kulukorvauksia yhteensä 18 450 euron arvosta.

Nuo rahat Estlander oli laskuttanut vuosittaisen 8 000 euron puheenjohtajapalkkionsa lisäksi.

Kaikki laskut eivät olleet yhdistyksen hallituksen päätösten mukaisia, eikä hallituksella aina edes ollut tietoa laskujen lukumäärästä tai suuruudesta.

Puheenjohtaja oli hallituksen pöytäkirjojen mukaan esteellisenä osallistunut palkkioitaan koskevaan päätöksentekoon.

Hallitus oli myös teettänyt julkisuudelta ja jäsenistöltä piilossa kaksi taloussotkuja valottavaa erityistarkastusraporttia.

Toisen teki tilintarkastusyhtiö KPMG, toisen Asianajotoimisto Castrén & Snellman. Ne valmistuivat syyskuussa ennen liittokokousta.

Palkkioita oli maksettu ohi yhdistyksen tavanomaisen ostolaskujärjestelmän.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan molempien raporttien lopputulema on tyly: keskusjärjestössä on rikottu yhdistyslakia, ja Estlander on esteellisenä päättänyt omia etujaan koskevista asioista.

Raporttien mukaan rahaepäselvyydet juontuvat pitkälti hallituksen elokuussa 2016 tekemästä päätöksestä, jonka perusteella Estlanderille alettiin maksaa erillistä korvausta keskusjärjestön viestintätehtävistä, Facebook-päivittämisestä ja sisällöntuotannosta.

Korvauksia oli tarkoitus maksaa vain henkilökunnan lomien aikana.

Hallituksen päätös ei sisältänyt konkreettista työlistaa tai tietoa maksettavien korvausten määrästä, vaan Estlander oli käytännössä päättänyt niistä itse.

Jo kesä- ja heinäkuussa 2016 ennen elokuussa tehtyä hallituksen päätöstä Estlander oli laskuttanut keskusjärjestöä noin 330 euroa kuussa.

Kun kesälomat päättyivät, Estlander jatkoi 250 euron laskujen maksattamista viestintätoimistolleen kuukausittain koko loppuvuoden 2016.

Vuonna 2017 Estlander laskutti keskusjärjestöä viestintätehtävistä säännöllisesti kuukausittain jo viidelläsadalla eurolla, vaikka ainakin suurimman osan ajasta keskusjärjestön palkatussa henkilökunnassa on ollut erillinen viestinnästä vastaava työntekijä.

Poikkeuksen kuukausilaskutuksesta tekivät kesä-, heinä- ja elokuu 2017, jolloin Estlanderille maksettiin toimitusjohtajan sijaisuudesta lisäkorvausta yhteensä 10 000 euroa.

Vuonna 2018 Estlanderille ehdittiin maksaa tammi- ja helmikuulta 500 euron laskut, kunnes toimitusjohtaja Natalia Härkin alkoi epäillä laskujen asianmukaisuutta.

Keskusjärjestöllä ei tiettävästi ole dokumentteja siitä, käytettiinkö Estlanderin palkkiot varmasti tämän yhdistyksen hyväksi tekemiin töihin vai ei. Samalla on epävarmaa, onko korvaukset käsitelty kirjanpidollisesti ja verotuksellisesti oikein.

Palkkioita oli maksettu ohi yhdistyksen tavanomaisen ostolaskujärjestelmän, ja niitä oli kirjattu palkkioiden sijaan hallintokuluihin. Näin tilinpäätöksestä ei saanut kokonaiskuvaa siitä, paljonko puheenjohtajalle oli maksettu.

Puheenjohtajan palkkiosta olisi sääntöjen mukaan pitänyt päättää liittokokouksessa eikä hallituksessa, ja Estlanderin osallistuminen omista palkkioistaan päättämiseen oli vastoin yhdistyslakia ja yhdistyksen omia sääntöjä.

Raporttien mukaan Yrittäjänaisten organisaation roolit ja vastuut olivat niin päällekkäisiä ja ristiriitaisia, että hyvä hallintotapa ja yhdistyksen tavoitteiden toteutuminen vaarantuivat.

 

Suomen Yrittäjänaisten sisällä moni kokee, että sotkuja on pyritty avoimuuden sijaan peittelemään.

Pöyristystä on herättänyt se, että puheenjohtaja ja päätöksiin osallistuneet hallituksen jäsenet eivät suostu eroamaan ja jättämään asian käsittelyä muille.

Hallituksesta on marraskuussa eronnut kaksi ongelmien peittelyyn turhautunutta varsinaista jäsentä sekä näistä toisen tilalle tullut varajäsen, eikä hallituksessa tällä hetkellä ole sääntöjen edellyttämää kahdeksaa varsinaista jäsentä puheenjohtajan lisäksi.

”Minusta kaikki asiat olisi pitänyt kertoa heti avoimesti jäsenistölle, pyytää anteeksi ja varmistaa, ettei tapahtunut toistu sekä vaatia menetetyt rahat takaisin.  Mutta minulle tuli olo, että on iso villasukka, jolla asia yritetään painaa piiloon”, sanoo äskettäin hallituksesta eronnut yrittäjä.

Muutamat jäsenjärjestöt ovat raivoissaan siitä, että puheenjohtaja ja hallitus edelleen jatkavat pesteissään.

Liiton hallitus on suhtautunut leväperäisesti ja ylimielisesti liitossa ilmenneisiin taloudellisiin epäselvyyksiin, joiden vuoksi liiton puheenjohtaja Seija Estlander on saanut henkilökohtaista taloudellista hyötyä. Hallituksen työ ei täytä päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita”, toteaa Savonlinnan jäsenyhdistys lausunnossaan keskusjärjestölle 22. marraskuuta.

Yhdistys vaati liittokokouksessa epäluottamuslausetta hallitukselle.

Mikäli hallitus ei suostu vaatimukseemme kaiken asiaan liittyvän materiaalin julkituomisesta, toteamme jo etukäteen, että mahdollinen päätös vastuuvapauden myöntämisestä syntyy virheellisessä järjestyksessä ja että kyseinen päätös tulee mitä ilmeisimmin kumoutumaan käräjäoikeuteen vireille saatettavassa moiteprosessissa”, toteaa Rovaniemen yrittäjänaisten yhdistys.

Estlander oli keittiössä ja ovi kiinni, kun asiasta päätettiin”.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan toimitusjohtaja Natalia Härkin on joutunut hallituksen tulilinjalle, koska hän on nostanut epäselvyydet esille, vaatinut niiden avointa selvittämistä ja sitä, että hallitus jääväisi asiassa itsensä.

Suomen Kuvalehti ei tavoittanut lomalla olevaa Härkiniä.

”Hallitus ei ole eronnut sen vuoksi, että Kuopion liittokokous päätti hallituksen vievän asiaa eteenpäin ja kutsuvan ylimääräisen liittokokouksen koolle. Lisäksi Castrén & Snellmanin mukaan vain tuomioistuin voi vahvistaa hallituksen esteellisyyden”, perustelee hallituksessa istuva Tiina Koski.

Hän ei vastannut kysymykseen siitä, miksi hallitus ei heti epäselvyyksien paljastuttua jo kesäkuussa siirtänyt asian käsittelyä varajäsenille.

Koski valittiin Kuopion liittokokouksessa keskusjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2019 alusta lähtien.

KPMG:n ja Castrén & Snellmanin raportit eivät riittäneet hallitukselle, vaan se teetti kuopiolaisella asianajajalla Marja Pääköllä ja tämän työryhmällä vielä kolmannen raportin.

Se valmistui lokakuun puolivälissä.

Raportissa oli tarkoitus käsitellä talousepäselvyyksien jatkotoimenpiteitä, mutta raportti ei esimerkiksi vaadi perusteettomien palkkioiden palauttamista keskusjärjestölle tai esteellisten siirtymistä syrjään asian käsittelystä.

Sen sijaan raportti käytännössä puhdistaa hallituksen vastuusta ja korvausvelvollisuudesta.

Toisin kuin KPMG ja Castrén & Snellman, Pääkön raportti katsoo Estlanderin vastoin pöytäkirjamerkintää poistuneen hallituksen kokouksista toimitusjohtajan sijaisuuspalkkioiden käsittelyn ajaksi.

Pääkkö perustaa näkemyksensä Estlanderin omaan kertomukseen siitä, että hän poistui kokouksesta.

”Estlander oli keittiössä ja ovi kiinni, kun asiasta päätettiin”, vahvistaa hallituksen varapuheenjohtaja Marja-Leena Magga Estlanderin jääväämisen.

Miksi pöytäkirjan mukaan Estlander oli kuitenkin kokouksessa läsnä?

”Se jäi kirjaamatta. Uskoisin, että kyse oli erehdyksestä tai huolimattomuudesta”, Magga sanoo.

Sen sijaan viestintätehtävien palkkioita käsittelevässä kokouksessa Pääkön raporttikin Suomen Kuvalehden tietojen mukaan myöntää puheenjohtajan olleen läsnä lainvastaisesti. Raportin mukaan laittomuus on kuitenkin korjaantunut, koska kukaan ei ole määräajassa moittinut asiaa.

”Miten asiaa olisi voinut moittia, kun kukaan ei ole tiennyt koko asiasta”, ihmettelee Espoon Yrittäjänaisten hallituksen puheenjohtaja Aide Tonts.

Pääkön raportti ei näe myöskään ongelmaa esimerkiksi siinä, että Estlander laskutti vain lomakaudelle tarkoitettuja lisäpalkkioita ympärivuotisesti. Vaikka keskusjärjestö ei ollut tilannut Estlanderilta palvelua, palvelua oli kuitenkin saatu, joten raportin mukaan mitään vahinkoa ei ollut tapahtunut.

 

Puheenjohtaja ja hallitus ovat valmistelleet Yrittäjänaisten joulukuun 15. päivän ylimääräisen liittokokouksen.

Esityslistalla ei ole mitään esitystä konkreettisista jatkotoimista kuten taloussotkuista vastuussa olevien erottamisesta tai vahinkojen korvaamisesta keskusjärjestölle.

Asialistalla on vain äänestys hallituksen tili- ja vastuuvapaudesta.

Myös Kuopion varsinaisen liittokokouksen hallitus valmisteli samalla tavalla.

Asiasta etukäteen tietämättömät kokousedustajat saattoivat käytännössä reagoida epäselvyyksiin vain niin, että hallitukselle ei myönnetty tili- ja vastuuvapautta.

On epävarmaa, miten voimasuhteet hallituksen kannatuksesta tulevassa ylimääräisessä liittokokouksessa jakautuvat.

Joidenkin arvioiden mukaan Estlander ja muu hallitus saa kokoukseen enemmistön. Esimerkiksi Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja Kati Vasell sanoo luottavansa ”luottavansa liittoon täysin”, eikä hän halua arvostella nykyhallitusta.

Espoon Yrittäjänaisten Aide Tonts on asettanut koko ylimääräisen liittokokouksen laillisuuden kyseenalaiseksi.

Hän on myös jättänyt asiasta hallitukselle moitekanteen. Sen mukaan kokousta ei ole kutsuttu koolle laillisesti, koska jäsenistölle ei ole annettu sääntöjen edellyttämää aikaa esittää kysymyksiä tai ehdotuksia kokoukselle.

Lisäksi epäselvyydet ovat johtaneet ainakin yhteen marraskuun lopulla jätettyyn tutkintapyyntöön Helsingin poliisille.

Siinä pyydetään tutkimaan, ovatko puheenjohtaja ja nykyinen hallitus syyllistyneet törkeään kavallukseen ja sen peittelyyn, toimivallan ylittämiseen sekä luottamusaseman väärinkäyttämiseen.

Hallitus on teettänyt jo kolme asiantuntijaselvitystä talousepäselvyyksien vuoksi, ja järjestö joutuu pitämään sotkujen vuoksi ylimääräisen liittokokouksen.

Raportteihin, kriisiviestintään ja ylimääräiseen liittokokoukseen uppoaa tiettävästi ainakin 20 000 euroa.

Kun summaan lasketaan mukaan puheenjohtajalle maksetut lisäpalkkiot, taloussotkujen kustannukset keskusjärjestölle nousevat 40 000 euron tienoille. Se on valtakunnallisellekin järjestölle merkittävä rahasumma.

 

Yrittäjänaisten kotisivuilla väitetään yhä, että keskusjärjestöllä on ”jo yli 6 000 jäsentä noin 70 jäsenjärjestössä”.

Todellisuudessa keskusjärjestössä oli viime syyskuussa Suomen Kuvalehden tietojen mukaan vain noin 4 600 varsinaista ja noin 600 opiskelija-, seniori- ja kannatusjäsentä.

Keskusjärjestöstä ovat jo kaikonneet tai lähtöä pohtivat Saimaan yhdistyksen ohella esimerkiksi Pohjois-Karjalan, Savonlinnan, Mikkelin, Tuusulan ja Vantaan alueyhdistykset.

Osalla syynä on jäsenistön passiivisuus ja toiminnan hiipuminen. Osa myös arvostelee keskusjärjestöjäsenyyttä kalliiksi,  jäsenmaksu kun kallistui vuonna 2016.

Yksi suurimmista jäsenyhdistyksistä, Kaakkois-Suomessa toimiva yli 230 jäsenen Saimaan Yrittäjänaiset, jätti virallisen eroilmoituksensa keskusjärjestölle joulukuun 4. päivänä.

Puheenjohtaja Pirjo Karhu sanoo yhdistyksen kyllästyneen siihen, ettei talousepäselvyyksiin ole asianmukaisesti puututtu ja epäillyt jatkavat esteellisinä hallitustyötä.

”Tämä on meillekin maineriski, emmekä halua olla sellaisessa mukana”, voimakkaasti kasvaneen yhdistyksen vetäjä Karhu sanoo.

”Jäsenkadosta kärsivät monet muutkin järjestöt. Mutta kyllä voi sanoa, että yrittäjänaisten keskusjärjestö on kriisissä”, myöntää hallitukseen kuuluva Tiina Koski.

Puheenjohtaja Seija Estlander ei vastannut Suomen Kuvalehden yhteydenottopyyntöihin.

Sisältö