Suomen vaikutusvaltaisin virkamies juo pahvimukista kraanavettä ja voivottelee – Meitä pelotellaan!

Uutisanalyysi: Valtiosihteeri Martti Hetemäki jankuttaa – silti talous ei kohene.
Kotimaa 10.8.2016 14:51
Valtiosihteeri Martti Hetemäki saapui valtiovarainministeriön budjettineuvotteluihin Espoon Moisniemeen 10. elokuuta 2016. © MIKKO STIG / Lehtikuva

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on Suomen vaikutusvaltaisimpia virkamiehiä. Hän on jatkuvasti huolissaan. Hän on huolissaan Suomen talouden tilasta. Mutta hänen huolestuneisuutensa ei ole Suomen kansaa pelastanut surkealta taloustilanteelta.

Valtiovarainministeriö julkistaa ehdotuksensa Suomen valtion vuoden 2017 tuloista ja menoista perjantaina 12. elokuuta. Tämän jälkeen alkaa budjettiriihi, jossa Juha Sipilän (kesk) hallitus päättää tarkemmin, mistä leikataan ja kuinka paljon. Kuka saa ja keneltä otetaan.

Mikäli on uskominen valtiosihteeri Hetemäen lausuntoihin, joita hän esitti Helsingin Sanomissa, leikkauksia tulee suurella todennäköisyydellä lisää.

HS:n otsikossa Hetemäki sanoo, että suomalaisten pitää hyväksyä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi.

Juttu luettelee madonluvut työttömyydestä, velasta ja surkeasta talouskasvusta. Masentavaa ja synkkää. Mutta ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun Suomella menee päin persettä ja Hetemäki sen kertoo.

 

HS kirjoitti valtiosihteerin tarkasta rahankäyttöfilosofiasta jo keväällä 2013, kun Hetemäestä oli tullut Raimo Sailaksen seuraaja. Sailashan tuli tunnetuksi lausunnoistaan, jotka korostivat säästeliäisyyttä ja kovan työn merkitystä.

Virkamies vaihtui, rooli ei. Hetemäki tarjosi Hesarin toimittajalle vuonna 2013 haastattelun aikana kraanavettä pahvimukista.

Nyt Hesarin jutussa toimittaja toistaa taas mielikuvan säästeliäästä virkamiehestä. Suomen taloustilanteen vakavuudesta kielii nimittäin se, että valtiovarainministeriössä Hetemäen kerroksen aulaan sijoitettu kahviautomaatti on maksullinen. Se vaatii toimiakseen peräti 20 sentin kolikon.

Ehkä näin Hesarin toimittajat viestittävät lukijoilleen, että osataan sitä elää nuukasti myös valtiovarainministeriössä. ”Olemme samassa veneessä” -klisee jatkuu.

Ja mielikuva ei tule vain Hesarin lukijoille. Esimerkiksi Kauppalehti ja Suomen Tietotoimisto STT tekivät HS-jutusta siteerauksen, joka levisi kymmenien eri lehtien verkkosivuille.

 

Vuonna 2014 huhtikuussa valtiosihteeri Hetemäki kommentoi jälleen Hesarille Suomen surkeaa taloustilannetta. Jyrki Kataisen (kok) hallitus oli päättänyt miljardien eurojen leikkauksista.

Hetemäki myönsi, että leikkaukset hidastavat Suomen talouskasvua. Näin ovat todenneet myös useat eri taloustieteilijät tutkimuksissaan Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Hetemäki totesi valtiovarainministeriön arvioineen, että leikkaukset hidastavat talouskasvua kuitenkin vähemmän kuin veronkorotukset.

Kun katsoo suomalaisten kokonaisveroasteen kehitystä, voi huomata, että se on noussut leikkauksista, säästöistä ja jatkuvasta ”talkoohengestä” huolimatta useita prosentteja. Viidessä vuodessa kokonaisveroaste suhteessa bkt:hen on noussut noin 41 prosentista 44:ään. Tähän toki on vaikuttanut myös heikko talouskasvu.

Samassa ajassa myös valtionvelka on kasvanut noin 75 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon. Ja tässä luvussa eivät ole siis kuntien velat.

Tätä taustaa vasten ymmärtää valtiosihteerin jatkuvan huolen ja surkuttelun. Hetemäki toteuttaa vain rooliaan rahaministeriön korkeimpana virkamiehenä, kraanavettä ja maksullista automaattikahvia juoden.

 

Syytä olisikin miettiä Suomen talouspolitiikan isoja linjoja ja ongelmien todellisia syitä. Suomessahan ei saisi liikaa puhua euron ongelmista, Venäjä-pakotteista tai ylipäätänsä vientisektorimme ongelmista.

Vaikka leikkauksia on tehty julkiseen talouteen miljarditolkulla, yritysveroja laskettu ja dynaamisia vaikutuksia odotettu, kilpailukykysopimus sovittu ja suomalainen palkkapolitiikka on ollut maltillista jo vuosia, niin silti Suomen työttömyysprosentti huitelee noin kymmenessä prosentissa ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Työttömyysmenot ovat lähes 1990-luvun laman tasolla.

Olisiko niin, että hallitukset Kataisen, Alexander Stubbin ja Sipilän johdolla ovat vuorollaan epäonnistuneet? Hetemäen huolestunut puhe ei ole vaikuttanut millään tavalla Suomen talouteen.

Ihmeitä ei siis voi alkavalta budjettiriiheltä odottaa. Sama meno jatkuu, ja huolestunut Hetemäki antaa vielä usean lausunnon pahvimuki kädessään.